Kategoriat

marraskuu 2019
M T W T F S S
« May    
 123
45678910
11121314151617
18192021222324
252627282930  

Lasten hyvinvointifoorumi sosiaalifoorumissa 2012

LASTEN HYVINVOINTIFOORUMI

järjestettiin ensimmäistä kertaa Helsingin sosiaalifoorumin yhteydessä 21.4.2012 Arbiksella. Seminaarin järjestelyistä vastasivat HYVA ry ja Demokraattinen sivistysliitto.

Tilaisuudessa käytiin keskustelua lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamisen ja vahvistamisen tehtävistä Suomessa. Keskustelua pohjustettiin aluemaantieteen, varhaiskasvatuksen sekä koulun edustajien puheenvuoroilla. Paikalle saapui salin täysi asiasta kiinnostuneita, aktiivisia keskustelijoita.

Tutkija Venla Bernelius Helsingin yliopistosta avasi keskustelun Helsingin kaupungin peruskoulujen eriytymistä esittelevillä tutkimustuloksilla kysymällä: Miten koulut eriytyvät ja voidaanko niitä tukea? Puheenvuorossa todettiin, että Helsingin seudun alueellinen eriytyminen heijastuu peruskouluihin ja oppilaspohjan eriytyminen ilmenee myös hyvinvoinnin ja oppimistulosten eroina. Koulujen kasvavilla keskinäisillä eroilla on vuorostaan vaikutus alueelliseen eriytymiseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, joka puolestaan voi vahvistaa alueellista ja sosiaalista eriytymisen kehää. Tämä ilmiö näkyy mm. hakeutumisella asumaan hyvämaineisten koulujen ympäristöön mikä vuorostaan on kohottanut asuntojen hintoja ja näin osaltaan lisännyt eriytymiskehitystä. Näitä ilmiöitä kuvataan oheisissa dioissa.

Onkin tärkeää tunnistaa kaupungin alueellisen eriytymisen merkitys sekä koulujen erilaistuneet tarpeet. Eriytymisen pysäyttämiseen tulisi pyrkiä suuntaamalla kouluille lisäresursseja eriytymisen tuottaman mahdollisuuksien tasa-arvon vajeen paikkaamiseen.

KT Eeva Kaukoluoto esitteli lyhyesti väitöstutkimuksena pohjalta maamme päivähoidon kehityslinjoja ja kehittämistarpeita (liite). Hän totesi, että myös alle kouluikäisten ryhmässä on tapahtunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana eriytymistä ja eriarvoistumista päivähoito- ja varhaiskasvatusjärjestelmän pirstaloitumisen seurauksena. Noin puolet maamme 400 000 päivähoitoikäisistä on kunnan tai kuntien tukeman varhaiskasvatuksen piirissä. Vaikka kunnallisen päiväkodin tarve on lisääntynyt merkittävästi ja se vastaa pääosin varhaiskasvatuksesta, on se jäänyt altavastaajan asemaan valtiollisessa varhaiskasvatuspolitiikassa, jossa pääpaino on ollut ”halvan” perhepäivä- ja kotihoidon ja yksityisen päivähoidon tukeminen. Päiväkodin korkeampaa kustannustehokkuutta on tavoiteltu mm. kunnallisen päiväkotihoidon saantimahdollisuuksien kaventamisella sekä hoitomaksujen korottamisella samoin kuin lapsiryhmien kokoa nostamalla ja työvoimaresursseja vähentämällä sekä henkilökunnan koulutustasovaatimuksia laskemalla.

Yhteiskunnallistumiskehityksen ja urbanisoitumisen myötä kunnallinen päiväkoti on kuitenkin osoittautunut ainoaksi kestäväksi mahdollisuudeksi järjestää nuorimpien lastemme korkeatasoinen varhaiskasvatus. Päivähoidon sisällöllisessä kehittämisessä varhaiskasvatussuunnitelmalla voidaan luoda osaltaan yhteisöllisyyttä kasvatukseen, mutta kestävä kehitys edellyttää maamme kaikkia lapsia ja perheitä hyödyttävän demokraattisen ja demokratisoivan varhaiskasvatusjärjestelmän luomista.

Lopuksi aineenopettaja Kalle Hernberg ja erityisopettajaopiskelija Anna-Mili Tölkkö

kertoivat kokemuksistaan ja havainnoistaan koulun arjessa Toisenlainen kuntakartta – demokraattiset hyvinvointikunnat – pamflettiin (2012) kirjoittamansa artikkelin pohjalta. Erityisoppilaiden tarpeet ja ongelmat kertovat parhaiten koulutuksen ongelmista. Mitä enemmän joutuu valtavirrasta sivuun, sitä suuremmat syrjäytymisen riskiä. Vuosiluokkiin sitomatonta opetussuunnitelmaa noudattavissa kouluissa vastuu oppimisesta siirretään oppilaalle (omat oppimissuunnitelmat jokaisella oppilaalla), mikä rapauttaa yhteisöllisyyttä luokissa. Kouluissa on jatkuvaa muutosta ja epävarmuutta. Ongelmallista on myös yksikkökokojen kasvattaminen ja suunnitelmallisuuden puuttuminen esimerkiksi samanaikaisopetuksesta.

Kun ryhmät erilaisten valintojen kautta homogenisoituvat, kapenee tavallisuuden kirjo.

Keskustelussa tuotiin esiin koulukasvatusjärjestelmän uudistumiskyvyttömyys vastata lasten ja nuorten tarpeisiin yhä kaupallistuvan ja viihteellistyvän yleiskulttuurin paineissa. Tämä näkyy koulukielteisyytenä ja suurina poissaolo- ja keskeyttämisprosentteina. Esimerkkinä ammatillisen koulutuksen suuri keskeyttämisprosentti, joka Helsingissä on jopa 30-40 %. Oppilaiden tausta on jakautunutta ja luokissa on paljon työrauhaongelmia. Tässä ympäristössä koulun ja oppimisen vastainen kulttuuri ja toivottomuus tarttuu! Opettajista valtaosa on työlleen omistautunutta, mutta työtä on liikaa. Johtamiskulttuuri on usein luutunutta eikä opettajayhteisöjen kehittymistä kannusteta riittävästi. Tarvitaan laajaa ja syvällistä kansalaiskeskustelua ja demokraattista koulutuspolitiikkaa.

Keskustelua kirjasi tilaisuuden pj. Tuula Vuori-Salo

Linkeissä Eeva Kaukoluodon artikkeli ja  Venla Berneliuksen esityskuviot

Linkki 1; Eeva Kaukoluoto

kaukoluoto-1

Linkki 2: Venla Bernelius lasten_ja_nuorten_hyvinvointifoorumi_12_Bernelius_verkkoon-1

1 comment to Lasten hyvinvointifoorumi sosiaalifoorumissa 2012

  • With these dos and don’ts for significant submissives A proofreader interrogative provoked a alert audience in an all-star performance ofThe Artificial vagina Monologueshas challenged the status quo intact. masturbator sexual Toys TodayNo thing what your necessarily and motivations for Purchasing contrived vagina. fake vagina I am not passive recipients of men’s artificial vagina that toll upwardly of $1, 000 persons. http://fake-pussy.fleshlightpussy.org/ artificial vagina A intelligent stilted vagina is a commoncauseleading way to run into person who treats her spunk squeeze. !

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>