Britannian terveydenhoidon yksityistäminen melkein tehty

Britannian terveydenhoitojärjestelmän yksityistäminen
> Sain tämän linkin brittiystävältäni Istanbulista – korutonta kertomaa.
> Jää nähtäväksi, voiko kehityskulkua vielä muuttaa.
> http://www.independent.co.uk/voices/farewell-to-the-nhs-19482013-a-dear-and-trusted-friend-finally-murdered-by-tory-ideologues-8555503.html

Hyvalainen Anna-Liisa käänsi ystävällisesti linkin tekstin tiedoksemme.

”Konservatiivi-ideologit murhasivat rakkaan, luotettavan ystävämme

Läheisen ystävän kuoleman todistaminen on pahinta mitä ihminen voi kokea, erityisesti jos ystävä saattoi sinut maailmaan, auttoi kasvatuksessasi ja oli saatavilla aina tarvittaessa.

Uhraapa hetki NHServicellemme: Kuolinaika 1.4.2013 keskiyöllä; kuolinsyy: murha.
Tämä vaikuttaa monesta liioittelulta, koska NHSään kohdistunut hyökkäys on Britannian nykyhistorian aliraportoiduimpia uutisia. ”Newsnight” (ajankohtaisohjelma) sentään selvitti jossain määrin sen instituutin yksityistämistä, jota johtava konservatiivipoliitikko Nigel Lawson luonnehti ”englantilaisille uskontoa lähinnä olevaksi asiaksi”.

NHSään kohdistuvaa hyökkäystä on esitetty hallituksen käyttämin termein: vallan luovuttaminen lääkäreille ja potilaille. Noin 20 mrd. punnan leikkauksia vuoteen 2015 mennessä nimitetään ”säästöiksi”. Kenellä nyt olisi mitään ”säästöjä” vastaan?

Lempeä selitys asioiden kululle olisi konservatiivien hyökkäyksen kompleksisuus. Uusi Terveys ja sosiaalihuoltolaki on yli kolme kertaa pidempi kuin laki, jonka nojalla NHS alunperin perustettiin. Kysyessäni konservatiivien lakiehdotusta tiukasti vastustaneilta journalisteilta, miksi he eivät olleet työssään riittävästi esittäneet tätä irvikuvaa, he vastasivat noloina, että lakiteksti oli liian monimutkaista: se meni yli heidän ymmärryksensä.

Voi olla kyynistä osoittaa, että niin monella ”vapaan” mediamme leivissä olevalla on yksityiset sairausvakuutukset, että se saattaa olla syynä asioiden esille ottamisinnon puutteeseen.

Tästä päivästä alkaen strategiset terveysvirastot (authorities) ja perushoitotrustit on muodollisesti lakkautettu. Noin 60 mrd. puntaa NHSn budjetista on nyt clinical commissioning ryhmien käsissä, joita oletettavasti yleislääkärit hoitavat. Tämä on huijausta, jonka avulla lääkäreistä tehdään ihmiskilpi yksityistäjille. Todellisuudessa
yleislääkärien suuri enemmistö jatkaa työntekoaan samalla lailla kuin tähän asti – hoitaen potilaita – ja yksityiset yhtiöt hoitavat commissioning’in.

Vielä pahempaa: Hallituksen Section 75 määräysten mukaan – senkin jälkeen kun niitä korjailtiin valtavan poliittisen painostuksen jälkeen – kaikki NHSn palvelut on kilpailutettava paitsi jos commissioning ryhmät ovat vakuutettuja, että ”yksi ainoa
palveluntuottaja” voi tuottaa palvelun. Mutta kuten British Medical Journal on kysynyt, miten ne voivat ”olla varmoja että on olemassa vain yksi mahdollinen palvelutuottaja paitsi käymällä läpi kalliin urakkatarjousruljanssin?”

Siis jos ne jättäisivät tekemättä urakointitarjousruljanssin, ne voisivat joutua vastaaman toimistaan oikeuteen. Kuten yli tuhat tohtoria ja sairaanhoitajaa varoitti viime kuussa, määräys ”pakottaa käytännössä avaamaan Englannin NHSn kaikki toiminnot yksityissektorille.

Tri Luch Reynolds, lontoolainen tutkija ilmaisee asian seuraavasti: ”Julkinen sektori kutistuu pois, ja yksityissektori kasvaa. ”Kaikki NHSn sairaalat pakotetaan muuttumaan säätiöiden sairaaloiksi, mikä valmistelee niiden siirtämisen yksityisektorille. Tämä on jo meneillään omassa sairaalassani Whittingtonissa; se myy parhaillaan 17 milj. punnan arvosta omaisuutta ja siitä vähennetään 23 vuodepaikkaa ja 570 työpaikkaa.

Kysymyksessä ovat siis: palvelut, ihmisten terveys ja jopa henki. Kuten prof. Terence Stephenson sanoi viime viikolla, tohtorien varoitukset on jätetty huomioimatta, ja ”tarpeeton kilpailu horjuttaisi monimutkaisia, toisistaan riippuvaisia paikallisia terveysekonomioita, erityisesti sairaaloissa ja niillä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia potilaspalveluihin”.

Vielä varoitus johtavalta ammattikunnan (joka ei juuri liioittele tapauksia) edustajalta: potilaat saattaisivat olla ”vaarassa saada komplikaatioita” pirstoutuneesta NHSstä. Resursseja ei enää jaeta tarpeen mukaan: markkinoiden säännöt ajavat ohi. ”Tämä on todella kaaosta”, sanoo Brian James, joka oli vielä hiljattain erään Foundation Trustin toimitusjohtaja. Pienet ja keskikokoiset sairaalat ajautuvat konkurssiin markkinoiden kynsissä, ja enemmän resursseja osoitetaan suuriin opetussairaaloihin”.

NHSämme suuri myynti on jo meneillään. Virgin Care hallinnoi nyt yli 100 NHS palvelua eri puolilla maata, radiologiaosastoista yleislääkärien vastaanottoihin. Viime vuonna niille annettiin 100 milj. punnan sopimus hoitaa Surreyn palveluja ja 130 milj sopimus hoitaa nuorten ydinpalveluja Devonissa. EI TIETENKÄÄN NIIN, ETTÄ YLEISÖ TIETÄISI NÄISTÄ: VOITTOA HAMUAVIEN KORPPIKOTKIEN HOITAMAT PALVELUT TOIMIVAT NHSN LOGON ALLA KÄTKIEN YKSITYISTÄMISEN YLEISÖN SILMILTÄ.

Missä on oppositio? Työväenpuolue, NHSn äiti, nilkuttaa omien toimiensa takia. Vaikka se antoi pahasti tarvitut varat terveyspalveluille ollessaan vallassa, New Labour auttoi laittamaan perustukset tälle konservatiivien hyökkäykselle. Entinen
terveysministeri Frank Dobson tuomitsi kerran hallituksen suunnitelmat ulkoistaa commissioning, ”yksityisten yhtiöiden luovuttaessa työt yksityisille sairaaloille… jos tämä ei ole yksityistämistä, en tiedä mikä sitten olisi”.

Mutta tämä oli v. 2006 Tony Blairin aikana. New Labourin Private Finance Initiative -katastrofi mikä on verrattavissa julkisten palvelujen ostamiseen luottokortilla – on jättänyt sairaaloille 79 miljardin punnan velat. Sairaalatrustitkin ovat vararikon partaalla tämän seurauksena.

Työväenpuolueen oma terveyspuhemies Andy Burnham on kiitettävästi luvannut kumota konservatiivien NHS-lain. Mutta meidän ei pidä unohtaa, että kun Labour oli viimeksi oppositiossa se lupasi kansallistaa uudelleen rautatiet: päästyään valtaan hanke tuomittiin poliittisesti mahdottomaksi. Tämä ei saa toistua, ja Labourin johtoa on painostettava hylkäämään oma menneisyytensä.

Konservatiiveilla ei ollut rohkeutta asettaa esitystään äänestäjien hyväksyttäväksi. Puutteistaan huolimatta NHSllä sai yleisöltä ennätyksellisiä tyytyväisyyslukemia, ennen kuin konservatiivit alkoivat järjestelmällisesti purkaa sitä. On vain katsottava USAhan, jossa tehoton markkinavetoinen järjestelmä kuluttaa kaksi kertaa enemmän GDPtä kuin meidän NHS – jotta näkisi julkisesti hoidetun terveysjärjestelmän paremmuuden. New Labourin oma yksityistäminen kaksinkertaisti NHSmme hallintokustannukset.

Nye Bevan (artikkelin vuodelta 1948 kuvassa) sanoi: ”NHS kestää niin kauan kuin on jäljellä ihmisiä, joilla on uskoa taistella sen puolesta.” Erittäin surullisena minun on sanottava että  – oli meillä miten paljon uskoa tahansa – emme taistelleet säilyttääksemme sen. Konservatiivihallitus on tappanut, murhannut NHSn. Nyt voimme vain kysyä – onko meillä tarpeeksi uskoa elvyttää se takaisin henkiin?”

Terveiset, Anna-Liisa