Kategoriat

maaliskuu 2024
ma ti ke to pe la su
 123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031

120 euron lisää työmarkkinatukeen Arviointia vapaus valita toisin aloitteesta

Jouko Kajanoja: 3.12.2o09

120 euron lisää työmarkkinatukeen

Arviointia vapaus valita toisin liikkeen aloitteesta

Mitä 120 euron lisäys merkitsee?

120 euron työttömän peruspäivärahan/työmarkkinatuen korotus maksaisi noin 150 milj. euroa julkiselle taloudelle vuositasolla ilman peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan välisen kytköksen poistoa. Tämä on netto, jossa on otettu huomioon verotulojen kasvu sekä asumis- ja toimeentulotukimenojen väheneminen työttömyyspäivärahan nousun seurauksena. Sinänsä korotus lisäisi työttömyyspäivärahamenoja vajaat 300 milj. euroa, mutta lähes puolet tulisi siis takaisin julkiselle taloudelle lisääntyneinä verotuloina ja vähentyneinä asumis- ja toimeentulotukimenoina. 150 milj. eurosta menisi karkeasti arvioiden 90 miljoonaa työttömän perusturvan saajille ja 60 miljoonaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajille. Tarkkaa tietoa tästä ei ole olemassa. Perusturvan saaja saisi esitetyn 120 euron ja ansiosidonnaisen saaja noin 65 euron tulonlisäyksen kuukaudessa bruttona. Molempien käteen jäävä tulo olisi tuntuvasti pienempi johtuen muiden tukien asumis- ja toimeentulotuen menetyksistä ja verojen kasvusta. Perusturva tulosta menisi vähän enemmän verojen korotukseen ja muiden tukien heikkenemiseen kuin ansiosidonnaisesta tulosta.

Työnantajat hyötyisivät jonkun verran ratkaisusta. Se johtuu ansiosidonnaisen työttömyysturvan määräytymisperusteista ja rahoituksesta.

Miten työmarkkinatuki on muuttunut vuosien saatossa?

Työmarkkinatuen (ja samalla työttömän peruspäivärahan) arvo on heikentynyt noin kolmanneksella 1990-luvun alusta suhteessa ansioihin. Toisin sanoen toimeentulon kuilu työttömän vähimmäisturvan varassa elävien ja ansiotuloilla elävien välillä on leventynyt huomattavasti – ja levenee koko ajan palkkojen noustessa. Nyt työmarkkinatuen saajista kolmannes joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Pitkäaikaistyöttömistä kolmenneljännestä elää toimeentulotuen varassa. Osittain tästä syystä toimeentulotuen saajien määrä on noussut puolella ja pitkäaikaisen toimeentulotuen (vähintään 10 kuukautta vuodessa) varassa elävien määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta. Toimeentulotuki mitoitetaan tilapäistä käyttöä varten ja tuen saajat ovat tarkan kontrollin kohteena. Toimeentulo- ja asumistuen saajalle jää asumismenojen jälkeen muihin menoihin noin 13 euroa päivässä, jolla on siis hoidettava kaikki muut menot.

Yksi mahdollisen etenemistie työttömän perusturvan parantamisessa

Yksi mahdollisuus on, että nyt toteutettaisiin aloitteen mukainen 120 euron korotus kaikille eli siitä hyötyisivät myös ansiosidonnaisen saajat. On muistettava, että ansiosidonnainen on melko heikko erityisesti pohjoismaisessa vertailussa. Tavallisella palkansaajalla se on noin 60 % palkasta, 3000 euron kuukausituloilla 45 % ja 6000 euron kuukausituloilla noin 30 %.

Sammalla voitaisiin sopia seuraavasta vaiheesta, jossa tehtäisiin kertakorjaus ja rakenteellinen korjaus. Kertakorjaus merkitsisi sitä, että työmarkkinatuen saajien asemaa parannetaan heti suhteessa ansiosidonnaisen saajiin. Leventynyttä kuilua kavennettaisiin. Rakenteellinen korjaus merkitsisi sitä, että kuilun syntyminen tulevaisuudessa estettäisiin sitomalla työmarkkinatuki ansioindeksiin elinkustannusindeksin sijasta.

Samalla pitäisi parantaa asumistukea ja korottaa verotuksen kunnallista perusvähennystä, jotta työttömälle jäisi riittävästi käteen korjauksesta ja järjestelmä tulisi johdonmukaisemmaksi.

Köyhyyden vähentäminen

Tulee varoa, ettei ajauduta köyhyyspolitiikkaan eli anglosaksiseen residuaaliseen hyvinvointivaltiomalliin, jossa yhteiskunta pitää huolta vain köyhimmistä ja muut turvaavat toimeentulonsa yksityisillä vakuutuksilla ja säästöillä. Kansainvälinen vertailu kertoo, että köyhyyspolitiikka tuottaa köyhyyttä. Pohjoismainen malli, jossa on lakisääteinen ansiosidonnainen turva sairastumista, työttömyyttä ja eläkkeelle jäämistä varten ja jossa on aktiivista työllistämispolitiikkaa sekä koulutus- ja terveyspolitiikkaa, on ollut kansainvälisessä vertailussa menestystarina ja torjunut tehokkaimmin köyhyyttä. Osana tätä kokonaisuutta on tärkeää ylläpitää ja kehittää Suomen pohjoismaisessa vertailussa vaatimatonta ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Erityisen kiireellistä on parantaa lyhytaikaisissa työsuhteissa toimivien asemaa ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa. Sitä on vuosien saatossa heikennetty ja vasta aivan viime aikoina hieman parannettu.

Rahoitusmahdollisuudet

Varaa siihen on. Jos Suomessa veroaste nostettaisiin Ruotsin ja Tanskan tasolle, käytettävissä olisi noin 10 miljardia euroa vuositasolla. Perusturvan (sisältää työttömän perusturvan, asumistuen, toimeentulotuen, kansaneläkkeet, sairaus-, äitiys- ja vanhempain minimipäivärahan, lapsilisän, kotihoidontuen hoitolisän ja opintorahan) tason palauttaminen suhteessa ansioihin 1990-luvun alun tasolle maksaisi noin 2 miljardia euroa vuositasolla. Lopuilla 8 miljardilla eurolla voitaisiin maksaa nyt syntyviä velkoja, pienentää päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja, lisätä aktiivista työllistämistä, maksaa valtion osuutta ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantamisessa sekä panna kuntoon terveyskeskuksia ja vanhusten hoitoa. Ja rahaa jäisi vielä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistämiseen.

3 comments to 120 euron lisää työmarkkinatukeen Arviointia vapaus valita toisin aloitteesta

  • JP Roos

    Yksi kysymys Joukolle: mitä maksaisi jos 120 euron korotus annettaisiin kaikille? Kun Vasemmistoliittokin näkyy olevan sitä mieltä että korotus pitäisi antaa kaikille…

  • JP Roos

    Tarkemmalla lukemisella Joukon arvio koskee siis perusturva plus ansioturvatilannetta eli kytkösmallia. Jouko laskee että tässä mallissa ansioturvalaiset eivät saisi kovin paljoa lisää nettona mutta että heidän saamansa osuus näköjään vähintään kaksinkertaistaisi bruttokustannukset. Valtio keräisi ansiosidonnaisen saajilta lisäyksen veroina pois, kun taas perusturvalaiset menettäisivät asumistukia ja toimeentulotukea.

  • Perusturvalaiset menettäisivät asumistukia ja toimeentulotukea myös jos ansiosidonnainen ei nousisi. Olisi silti merkittävä parannus ”päästää” porukka pois sossun luukulta.

    120€:n korotus perusturvaan ja sen vaikutukset perusturvalla elävien arkeen on riippumaton siitä puretaanko vai säilytetäänkö kytkös.

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>