Kategoriat

maaliskuu 2024
ma ti ke to pe la su
 123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031

HYVAlaiset puheenvuorot Joukkovoima mielenosoituksessa 12.3.2016

Olkaa hyvat tässä Päivi Uljaksen, Erkki Tuomiojan ja Jouko Kajanoja puheenvuorot

PÄIVI ULJAS Joukovoimaa mielenosoituksessa Sanaatintorilla 12.3.2016

Arvoisat Joukkovoima -mielenosoituksen järjestäjät ja kaikki mielenosoittajat

Viimeisen kahdenkymmenenviiden vuoden aikana kuuluisa rikkain yksi prosentti on onnistunut kahmaisemaan itselleen kansalaisten työstä aiempaa tuntuvasti suuremman osan. Samanaikaisesti taloudellinen ja poliittinen eliitti on onnistunut siirtämään yhteisen järjestelmämme kuluja entistä enemmän pieni- ja keskituloisten kansalaisten sekä myös työvoimavaltaisten yritysten maksettavaksi. Tämä on aiheuttanut puutetta, heikentynyttä terveydenhoitoa, vanhusten heitteillejättöä, valtaisan työttömyyden, hätää ja kurjuutta.

Toisaalta useimmissa valtioiden kilpailukykyä, taloudellista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa, koulutusta tai melkein mitä tahansa muuta yhteiskunnan toimintaa mittaavissa tutkimuksissa olemme useimmiten kymmenen parhaiten selvinneen maan joukossa. Mihin tämä suomalaisten paljon tutkittu kilpailukyky perustuu? Kapitalismin tutkijat ovat osoittaneet luottamuksen olevan kaikkein tärkein elementti yhteiskunnan selviytymisen kannalta ja viimeaikaiset tutkimukset ovat myös osoittaneet, että taloudellinen epätasa-arvo heikentää taloudellista kasvua. Nykyaikainen kaupungistunut toimiva yhteiskunta edellyttää korkeatasoista koulutusta, hyvää ja luotettavaa infrastruktuuria, luotettavaa ja kunnollista ruokahuoltoa, siedettävän hintaista ja tasokasta asumista, hyviä teitä ja luotettavia rautateitä, sähköä, tietoteknistä varmuutta, ja hyvää tasa-arvoa edistävää sosiaaliturvaa. Mitä monimutkaisemmaksi teknologia ja yhteiskunta muuttuu, sitä tärkeämpiä ovat toimivan hyvinvointivaltion ominaisuudet ja julkisen sektorin luotettavuus.

Nyt tinkimisten, veroalennusten, huippuosinkojen ja miljonääreille jaettujen verohelpotusten seurauksena, yhteiskuntamme näyttää näivettyvän, menettävän vetovoimaisuuttaan ja selviytymiskykyään. Meidän tulevaisuutemme suurin kysymys ei ole pääomavaltaisen vientiteollisuuden palkkataso, vaan se miten kykenemme saamaan nykyistä suuremman osan kansantulosta sen yhden prosenti hyppysistä yhteiseen kassaan, jotta voimme pyörittää toimivaa ja solidaarista yhteiskuntaa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan viimeisimmän tutkimukseen osallistuneista vastaajista jo yli 70 prosenttia katsoo, että tuloerot ovat maassamme kasvaneet liian suuriksi. Lähes 80 % vastaajista arvelee, että puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmaksi tavallisten ihmisten ongelmista. Vain 26 prosenttia arvelee, että ”demokratia toimii Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdollisuuksista ovat vailla pohjaa. 77 % prosenttia arvioi, että vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon, suomalainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen.

Suomalainen historiantutkimus on osoittanut, että Suomi syntyi jo ennen itsenäistymistään kansalaisliikkeissä, ammattiosastoina, meijeriosuuskuntina, vapaapalokuntina ja urheiluseuroina. Äänioikeutemme, työaikamme, työehtosopimuksemme, terveydenhuoltojärjestelmämme, koulujärjestelmämme, kaikki hyvä on saatu aikaan kansalaisliikehdinnän, joukkokokousten, lakkojen ja aktiivisen kansaan nojaavan parlamenttityön avulla. Mitään ei ole meille annettu ylhäältä nk. eliitin toimesta. Tuhannet ja tuhannet järjestöjen sihteerit ovat viimeisen sadan vuoden aikaan kirjanneet järjestöjen yhteiset tavoitteet. Viestejä on toimitettu päättäjille kirjeitse, puhelimitse, lähestystöinä, mielenosoituksilla ja lakoilla ja timpurit ovat usein talkoilleet tilaisuuksien puhujalavat. Järjestöjen taloudenhoitajat ovat makselleet banderollien materiaalilaskuja, kilometrikorvauksia ja lakkoavustuksia. Paljon mainostetun ”suomalaisen sopimisyhteiskunnan” todellisuus on ollut jatkuvaa konfliktia ja kansalaisten vastarintaa yhteiskunnan eri tasoilla. Kulloisenkin konfliktin ja vastarinnan voimasuhde on määritellyt sopimuksen tason, joskus paremman, joskus huonomman ja maailmamme on muuttunut pieninä palasina. Tämän mielenosoituksen järjestäjät ja mielenosoittajat ovat tärkeä osa pitkäaikaista, kansalaisten liikehdintää. Sellaisen avulla Suomi on onnistuttu nostamaan Euroopan köyhimmästä valtiosta historiallisesti hyvin nopeassa ajassa, vain noin 50-vuodessa erääksi maailman vähiten epäonnistuneeksi maaksi.

ERKKI TUOMIOJA Senaatintorilla Joukovoimaa mielenosoituksessa 12.3.2016

Totisesti minä elän synkkää aikaa…”

http://tuomioja.org/blogi/2016/03/joukkovoima-hallituksen-leikkauspolitiikkaa-vastaan/

Jouko Kajanojan puheenvuoro Joukkovoima mielenosoituksessa 12.3.2016

Kuulun pääministerin mollaamiin kaiken maailman dosentteihin ja annettu aiheeni on eläkepolitiikka

  1. Suomen eläkepolitiikan suurin ongelma on eläkeläisten köyhyys. Eläkeasiantuntijat jaksavat mainostaa Suomen eläkejärjestelmää suunnilleen maailman parhaaksi. Heiltä unohtuu, että Suomi on eläkeläisköyhyydessä EU-maiden alempaa kastia. Suomessa on paljon enemmän köyhiä eläkeläisiä kuin muissa Pohjois- ja Keski-Euroopassa maissa Englantia ja Irlantia lukuun ottamatta.

  1. On hälyttävää, että tästä vaietaan. Piirretään kuva, että Suomen eläkepolitiikka on erinomaisessa kunnossa. Ainoa ongelma on muka saada ihmiset myöhentämään eläkkeelle siirtymistään. Suomen eläkepolitiikka ei ole kunnossa. Siinä on paha vika: eläkeläisköyhyys. Siinä suhteessa kuulumme alakastiin.

  1. Eläkeläisnaisten köyhyysriski on vielä kaksinkertainen eläkeläismiehiin verrattuna. Kaikkein suurin köyhyysriski on iäkkäimmillä yksinelävillä naisilla. He elävät yksikseen kavennettua elämää. Erityisesti he tarvitsevat meidän tukeamme kamppailussa elinolojensa puolesta.

  1. Takuueläke ei turvaa köyhyydeltä. Jotta turvaisi, sen tulisi olla paljon korkeampi. Köyhille eläkeläisille ovat tärkeitä eläkkeensaajan asumistuki ja hoitotuki. Hallitus halusi leikata eläkkeensaajan asumistukea, mutta eläkeläisjärjestöjen sinnikäs vastustus sai hallituksen perumaan heikennyksen.

  1. Hyvät ihmiset. Se oli osoitus siitä, että tarvitaan joukkovoimaa ja että se tuottaa tuloksia!

  1. Mutta hallitus jatkaa linjallaan. Lääkekorvausten, lääkärinpalkkioiden ja hoitoon tarvittavien matkojen omavastuita nostetaan. Köyhien eläkeläisten kukkarolla käydään. Tarvitaan lisää joukkovoimaa.

  1. Paljon on puhuttu eläkkeiden taitetusta indeksistä. Indeksin nykyinen taitto on sellainen, että eläkkeiden korotuksiin vaikuttaa elinkustannusten nousu 80 % ja ansiotason nousu 20 %. Elinkustannusten nousu korvataan, mutta lisäksi vain viidesosa ansioiden noususta. Sen seurauksena eläkeläiset jäävät reilusti jälkeen ansiotason kehityksestä. Nykyinen taitettu indeksi sortaa eläkeläisiä suhteessa työssäkäyvään väestöön. Eläkeläisjärjestöt ovatkin asialla ja esittävät indeksin taiton parantamista. Hyvä niin.

  1. Mutta keskustelussa taitetusta indeksistä on unohdettu köyhimmät eläkeläiset. Pelkän takuueläkkeen varassa elävät eivät hyötyisi mitään taitetun indeksin parantamisesta. Heidän indeksiään ei ole edes taitettu. Ansiotason nousu ei vaikuta ollenkaan heidän eläkkeisiinsä. Niitä nostetaan vain elinkustannusten nousun verran.

  1. Ongelma on todella paha. Ansiotason noustessa köyhimpien eläkeläisten suhteellinen asema heikkenee eniten. Heitä ei oteta mukaan elintason nousuun. Joskus annetaan armopaloja takuueläkkeen erilliskorotuksina. Yhteiskunnallinen jako rikkaiden ja köyhien välillä kärjistyy.

  1. Osittain samassa heitteillejätön veneessä ovat pieniä ansioeläkkeitä saavat, joiden eläketuloista kansaneläke muodostaa merkittävän osan. Myöskään he eivät paljoa hyötyisi taitetun indeksin korjaamista, koska taitettu indeksi ei koske merkittävää osaa heidän eläkkeestään eli kansaneläkettä. Sitä tarkistetaan vain elinkustannusten nousun korvaamiseksi. Käy vielä helposti niin, että kun takuueläkkeisiin tehdään pieniä erilliskorotuksia jälkeen jäämisen korjaamiseksi, ne eivät koske kansaneläkkeitä. Tällöin suurimpia häviäjiä ovat ne, jotka saavat pientä ansioeläkettä ja sen täytteenä kansaneläkettä.

  1. Hyvät ihmiset. Tämä on rakenteellista väkivaltaa. Suomen eläkejärjestelmä on sellainen, että se köyhdyttää eniten köyhiä eläkeläisiä, he jäävät eniten osattomaksi elintason yleisestä noususta.

  1. Pyrkimykset heikentää köyhimpien eläkeläisten suhteellista asemaa eivät koske vain eläkkeitä ja asumistukea. Sipilän hallitus on leikkaamassa vanhuspalveluista yli vuositasolla yli 30 milj. euroa. Lisäksi kuntia ei enää velvoitettaisi tekemään suunnitelmia vanhuspalvelujen järjestämisestä.

  1. Tähän sopii hyvin hallituksen aiempi päätös poistaa vanhuspalvelulaista sanat ”arvokas elämä”. Tuo päätös – siis poistaa vanhuspalvelulaista arvokas elämä – on kieltämättä johdonmukainen. Siinä määrin hallituksen politiikka heikentää vanhusten ja eläkeläisten arvokkaan elämän edellytyksiä.

  1. Hyvät ihmiset. Tarvitaan suuri muutos. Tarvitaan joukkovoimaa toteuttamaan suuri muutos. Me eläkeläiset – harmaat pantterit – olemme siinä mukana. Emmekä silloin ole harmaita vaan vihreitä ja punaisia.

 

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>