Kategoriat

lokakuu 2018
M T W T F S S
« Mar    
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031  

Seinät edellä Soteen

Eräsaaren Leenan luvalla tärkeä artikkeli

Leena Eräsaari: Seinät edellä SOTE:een, 6%:n tuottovaatimus

Vanhukset haluavat asua kotonaan eikä laitoksessa” on moniin dokumentteihin kirjattu lähtökohta, joka ohjaa julkista vanhuspolitiikkaamme. Nykyisessä hallitusohjelmassakin korostetaan omaishoivaa laitosten sijaan. Jos tarkastellaan kotona tapahtuvaa hoivaa instituutioiden tai julkisen vallan kannalta löytyy kotona tapahtuvalle hoivalle muitakin perusteluja. Miksi kotona? Siksi, että kotona on halpaa. Miksi se on halpaa? Koska omaisille ei makseta lainkaan tai maksetaan vähemmän kuin ammattilaisille. Se on halpaa myös siksi, että kodin tai asunnon seinille ei lasketa hintaa. Toki kodinkin seinät maksavat, mutta maksu menee joko vanhan eläkkeestä tai Kelan asumistuesta, siis muiden kuin kunnan pussista.

Kun vanha ihminen muuttaa vanhusten palvelutaloon, yksityiseen tai julkiseen, lasketaan seinät hoidon hintaan. Ja yhä lisääntyvässä määrin seinien hinta on ”aito markkinahinta”. Kun puhutaan aidosta markkinahinnasta joko seinien tai julkisen palvelun yhteydessä muuttuu julkisen idea kokonaan. Julkisen sektorin tehtävä on tarjota joko ilmaisia palveluita tai pientä korvausta vastaan. Markkinahinnoista ei julkisen palvelun yhteydessä pitäisi olla puhettakaan.

Valtio aloitti aidon markkinavuokran perimisen omilta laitoksiltaan lakkauttaessaan rakennushallituksen ja siirtäessään rakennukset Senaatti-kiinteistöjen hallintaan. Yhtenä ensimmäisistä Senaatti-kiinteistöjen haltuunottamista suomalaisista instituutioista olivat yliopistot. Yliopistolaitosta ovat markkinavuokrien lisäksi muutkin uusliberalismin tuulet heilutelleet, mutta aito markkinavuokrakin on merkittävästi vaikuttanut siihen, että yliopistoilla ihmisten aika menee seinien pystyssä pitelemiseen.

Kuluvana joulukuuna on saatu jo kaksi suurta SOTE-kiinteistö uutista. Toinen on se että Toholampi on ennakoinut kiinteistöriskejä myynyt SOTE-kiinteistönsä Attendolle. Toinen uutinen on se, että Lappeenrannassa Rakennuttaja, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, on keskeyttänyt lähes valmiin sairaalan rakentamisen.

Lastenneuvolat SOTE-kiinteistöksi

Kunnissa ja kaupungeissa on nykyisin muun muassa terveyskeskuksia, lasten- ja äitiysneuvoloita vanhusten palvelutaloja ja -asuntoja, sairaaloita, sosiaalivirastoja, vammaisten palveluasuntoja. Joskus nämä toimet ovat kunnantalolla, toisinaan omassa toimistotalossa, myös terveyskeskusten tai sairaaloiden yhteydessä. SOTE-uudistuksen myötä nämä palvelutalot ja virastot on nimetty uudestaan SOTE-kiinteistöiksi. Kiinteistöt on SOTE-dokumenteissa riisuttu asiallisesta toiminnasta. Yksikään dokumentti ei pohdi mitä rakennuksissa tehdään. Miksi kuntalaiset niitä tarvitsevat, ketkä kuntalaiset niissä käyvät nyt ja tulevaisuudessa?

SOTE-kiinteistöjä varten on perustettu maakuntiin organisaatio, Maakuntien tilakeskus oy, joka on Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiö. Se mainostaa itseään asiantuntijaorganisaatioksi. Asiantuntijuuden sisällöksi osoittautuu raha, kotisivut ja raportit puhuvat vuokrista, 6%:n tuottovaatimuksista ja kiinteistöihin sisältyvistä riskeistä. Riskipuhe liittyy siihen, että maakunnat ovat luvanneet vuokrata sotea varten kunnilta rakennukset kolmen vuoden ajan, minkä jälkeen kunnat olisivat omillaan. Seinät ohjaavat palveluiden hinnanmuodostusta. Seinät suosivat myös keskittämistä ja lähipalveluiden karsimista. Julkisia palveluita ei myöskään kannata laittaa keskeisille paikoille, koska sijainti määrää hinnan.

Suomalaista julkista sektoria on syytetty siitä että sitä on kehitetty seinät edellä. Missä se paremmin näkyisi kuin siinä, että SOTE-kiinteistöt on nimetty riskisijoituksiksi. Senaatti-kiinteistöt nimittää itsensä Senaatiksi omilla kotisivuillaan, (https://www.senaatti.fi), sen todellisesta vallasta tämäkin kertoo.

Seinät tärkeä osa palveluiden hinnanmuodostusta

Jos kunnalle käy hyvin ja sen SOTE-kiinteistölle löytyy kolmen vuoden kuluttua paikka Maakunnan tilakeskus oy:ssä ei sekään ole automaattisesti kuntalaisten eduksi. Koska Maakuntien tilakeskus on Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiö on pelkona että se toimii emoyhtiönsä tavoin. Ensin rakennukset otetaan ilmaiseksi tilakeskuksen haltuun ja sitten ne vuokrataan eteenpäin markkinavuokralla. Jatkossa vanhankotien vuodepaikoista tai terveyskeskuksen lääkärin huoneesta maksetaan kovaa vuokraa, sitä enemmän mitä keskeisemmällä paikalla se on. Käyttäjä joutuu maksamaan ylipäänsä paljon vaikka rakennus olisi aikoja sitten maksettu kokonaan. Helsingissä terveyskeskuksen lääkärikäyntiin lisätään huonelisä. Suomessa julkisista palveluista maksetaan jo nyt muihin Euroopan maihin verrattuna suhteellisen paljon, jatkossa palvelun hintaan lisätään vuokra. Korkea vuokra, 6%:n tuotto pääomalle, on Senaatti-kiinteistöjen käyttämä laskennallinen ohje. Kova vuokra lisää kaikkien tilojen käytön tehostamistarvetta, yhä enemmän työntekijät ja asiakkaat toimivat kanakopin kokoisissa tiloissa ja avokonttoreissa.

Senaatti-kiinteistöjä on monilta tahoilta yritetty saada pienentämään vuokria, sillä tosiasiassa korkeat vuokrat ovat budjetin leikkaamista. Museovirasto ja muut Senaatt-kiinteistöjen vuokralaiset joutuvat karsimaan toimintaansa, rahaa joudutaan etsimään erilaisista lähteistä vuokrien maksuun, ihmisten aika menee seinien pystyssä pitämiseen. Pullikointi ei yleensä johda mihinkään, koska Senaatti-kiinteistöt ja tyttärensä ovat Valtiovarainministeriön hallinnoimia omaisuudenhoito-organisaatioita. Maakuntien tilakeskus nimittää itseään asiantuntijavirastoksi. Olisi mukava tietää onko kyseisen viraston asiantuntijoissa yhtään, joka tietää millaisia tiloja sosiaalityön tai hammashoidon asiallinen hoitaminen vaatii.

Julkisille tiloille laskettu ”aito markkinavuokra” lasketaan jatkossa SOTE:n kustannuksiin, joten tulevaisuudessa vanhat ja muut hoivaa tarvitsevat ovat entistä suurempi kestävyysvaje. Laitospaikkoja ja muuta ympärivuokautista hoitoa on karsittava yhä enemmän. Vanhojen ihmisten säästöt menevät hoitoon, keillä ei ole joutuu mieron tielle. Kohoavat palveluiden hinnat lisäävät myös entisestään eriarvoisuutta.

Sosiaalityö irti SOTE:sta

Sote-dokumenttien kiinteistöt, terveyskeskukset ja sosiaalitoimi ovat ”riskisijoituksia”. Toiseksi suurin riski ovat sosiaalityön avovastaanotot, paikat joissa sosiaalityötä tehdään.

Sosiaalityö kuten koko sosiaalipuolen toiminta on jäänyt vähälle huomiolle SOTE-uudistuksessa, se esiintyy vain SOTE-nimen ensimmäisessä tavussa. Meillä mielellään verrataan uudistusta Ruotsin terveydenhuollon uudistukseen. Ruotsin tilanteesta on löydetty yhtäläisyyksiä sekä maakunnista että valinnanvapaudesta. Eroista ei juuri huudella. Merkittävä ero on, että sosiaalityön Ruotsissa järjestävät kunnat. Sosiaalityön järjestäminen kunnissa on välttämätöntä hyvän työn kannalta. Sosiaalityön perusta on yhteisön tunteminen, siksi sen tulee toimia lähellä apua tarvitsevia kuntalaisia.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijät kertoivat vastikään liian suurista asiakasmääristä. Maakuntiin on suunniteltu hyvinvointikeskuksia, ilmeisesti myös sosiaalityö on ajateltu sinne. Jatkossa sosiaalityöntekijöiden toimenkuvaan tulisi suurten asiakasmäärien lisäksi myös suuret välimatkat. Jos välimatkat eivät tule työntekijöiden työksi matkustavat asiakkaat – vieläkin huonompi vaihtoehto.

Sosiaalityössä ihmiskontaktia ei korvaa mikään. Missä sosiaalityöntekijät tutustuvat asiakkaisiinsa jos kunnat myyvät sosiaalitoimen riskikiinteistöt? Keskustelu kiinteistöistä osoittaa, että SOTE on suunniteltu sosiaalitoimen kannalta kehnosti. Koko sosiaalitoimi pitäisikin erottaa SOTEsta ja tehdä uudistuksesta vain TETE – jos sitäkään.

Leena Eräsaari, eläkkeellä oleva sosiaalityön professori

kirjoittanut Julkinen tila ja valtion yhtiöittäminen, 2002

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>