Millaisia valmiuksia peruskoulu nuorille antaa? Toteutuuko opetussunnitelmien tavoite kasvusta ihmisyyteen? Peruskoulun toimintaa säätelee erinomainen lainsäädäntö. Kuitenkin on vain vähän
tehty arviota siitä, missä määrin koulujen käytännön toiminta vastaa lainsäädäntöä.
Peruskoulun toimintaa arvioidaan lainsäädännössä asetettujen tavoitteiden näkökulmasta. Kysymystä lähestytään moniäänisesti keskustellen ja pohtien niin, että sekä teoreettinen että käytännöllinen näkökulma saadaan esiin ja keskenään vuoropuheluun.
Alustajina klo 11-13:
– Koulun demokratiakysymyksiin perehtynyt VTT Sari Vesikansa
– Diakonissalaitoksen Vamos-projektin tutkijanakin työskennellyt VTM
– Olli Alanen: ”Armovitosilla eteenpäin — mutta minne?” – Kommenttipuheenvuoro Vanhempainliitolta ja Nuorisovaltuustolta
Työpajassa klo 13-15:
Keskustelun pohjaksi esitetään lyhyt näytelmä, jonka otsikkona on
Millaisia valmiuksia peruskoulu nuorille antaa? Näytelmän jälkeen
yhdessä yleisön kanssa puretaan näytelmän antia Augusto Boalin
kehittämän foorumiteatterin <http://fi.wikipedia.org/wiki/Forum-teatteri> menetelmin. Mukaan voi tulla myös vain katsomaan ja kuuntelemaan! Otsikko on ”Foorumiteatteriesitys: Näyttelijöinä: Metropolian Draama ja monikulttuurisuus –työryhmän jäsenet, jokerina Johanna Laaja Rauhankasvatusinstituutista
Teemoja mm.
– mitä on kasvatus ihmisyyteen ja miten se toteutuu koulujen arjessa?
– miten oppivelvollisuusikäisten kehitysvaihe tulisi huomioida koulun toiminnassa?
– millaista on koulunkäynnin yleissivistävä vaikutus parhaimmillaan?
– miten lasten kansalaisuus toteutuu perusopetuksessa?
– millainen koulu edistää oikeudenmukaisuuden toteutumista?
Järjestäjät: HYVA ry., KSL ry, Rauhankasvatusinstituutti ry.
Liästietoja: Johanna Laaja RKI 0443022042 tai info(at)rauhankasvatus.fi tai Tuula Vuori-Salo, HYVA ry. http://www.hyvinvointivaltio.fi
Suomen sosiaalifoorumissa sunnuntaina 21.4.2013 klo 11 – 13 luokassa 42
Hyvinvointivaltion murtumista
Kajanojan ja Aaltion kalvojen anti avautuu paremmin, jos kuuntelee samalla äänitystä. Ensimmäinen reilu puoli tuntia on Kajanoja puhetta ja sen jälkeen alkaa Aaltion.
Suomen muuttuminen kaupungistuneeksi palkkatyöläisyhteiskunnaksi oli monimutkainen prosessi, jossa yhteiskunnalle siirtyi aiemman kylä- ja sukuyhteisön velvollisuudet; Kaiken toiminnan mittakaavat ovat kasvaneet ja siksi myös epäonnistumiset heijastuvat laajalle. Hyvinvointivaltiossa elämäntapa ja tuotanto vaativat sekä toimivan infrastruktuurin että hyvää koulutusta ja kattavaa sosiaaliturvaa. Syntyy monia ongelmia, jos hyvinvointivaltiossa ei ylläpidetä perusjärjestelmiä verotuksella.
Ollaan historiallisesti aivan uudenlaisten haasteiden edessä, taivastelee Päivi Uljas. Kansantulon huima kasvu antaisi mahdollisuudet järjestää kaikille hyvä elämä. Rikkaimman eliitin pyrkimys kääntää kansantulon ylijäämä (ikivanha ilmiö) omaan taskuunsa voi viedä yhteiskunnalta sen mahdollisuudet tuottaa näitä tarvittavia palveluja.
Kansainvälisissä vertailuissa suomalainen malli on osoittanut toimivuutensa, mutta kestääkö se?
Vai kannattaako sittenkin varautua pahimpaan, hankkia lehmä ja perunamaa?
Britannian terveydenhoitojärjestelmän yksityistäminen
> Sain tämän linkin brittiystävältäni Istanbulista – korutonta kertomaa.
> Jää nähtäväksi, voiko kehityskulkua vielä muuttaa.
> http://www.independent.co.uk/voices/farewell-to-the-nhs-19482013-a-dear-and-trusted-friend-finally-murdered-by-tory-ideologues-8555503.html
Hyvalainen Anna-Liisa käänsi ystävällisesti linkin tekstin tiedoksemme.
Läheisen ystävän kuoleman todistaminen on pahinta mitä ihminen voi kokea, erityisesti jos ystävä saattoi sinut maailmaan, auttoi kasvatuksessasi ja oli saatavilla aina tarvittaessa.
Uhraapa hetki NHServicellemme: Kuolinaika 1.4.2013 keskiyöllä; kuolinsyy: murha.
Tämä vaikuttaa monesta liioittelulta, koska NHSään kohdistunut hyökkäys on Britannian nykyhistorian aliraportoiduimpia uutisia. ”Newsnight” (ajankohtaisohjelma) sentään selvitti jossain määrin sen instituutin yksityistämistä, jota johtava konservatiivipoliitikko Nigel Lawson luonnehti ”englantilaisille uskontoa lähinnä olevaksi asiaksi”.
NHSään kohdistuvaa hyökkäystä on esitetty hallituksen käyttämin termein: vallan luovuttaminen lääkäreille ja potilaille. Noin 20 mrd. punnan leikkauksia vuoteen 2015 mennessä nimitetään ”säästöiksi”. Kenellä nyt olisi mitään ”säästöjä” vastaan?
Lempeä selitys asioiden kululle olisi konservatiivien hyökkäyksen kompleksisuus. Uusi Terveys ja sosiaalihuoltolaki on yli kolme kertaa pidempi kuin laki, jonka nojalla NHS alunperin perustettiin. Kysyessäni konservatiivien lakiehdotusta tiukasti vastustaneilta journalisteilta, miksi he eivät olleet työssään riittävästi esittäneet tätä irvikuvaa, he vastasivat noloina, että lakiteksti oli liian monimutkaista: se meni yli heidän ymmärryksensä.
Voi olla kyynistä osoittaa, että niin monella ”vapaan” mediamme leivissä olevalla on yksityiset sairausvakuutukset, että se saattaa olla syynä asioiden esille ottamisinnon puutteeseen.
Tästä päivästä alkaen strategiset terveysvirastot (authorities) ja perushoitotrustit on muodollisesti lakkautettu. Noin 60 mrd. puntaa NHSn budjetista on nyt clinical commissioning ryhmien käsissä, joita oletettavasti yleislääkärit hoitavat. Tämä on huijausta, jonka avulla lääkäreistä tehdään ihmiskilpi yksityistäjille. Todellisuudessa
yleislääkärien suuri enemmistö jatkaa työntekoaan samalla lailla kuin tähän asti – hoitaen potilaita – ja yksityiset yhtiöt hoitavat commissioning’in.
Vielä pahempaa: Hallituksen Section 75 määräysten mukaan – senkin jälkeen kun niitä korjailtiin valtavan poliittisen painostuksen jälkeen – kaikki NHSn palvelut on kilpailutettava paitsi jos commissioning ryhmät ovat vakuutettuja, että ”yksi ainoa
palveluntuottaja” voi tuottaa palvelun. Mutta kuten British Medical Journal on kysynyt, miten ne voivat ”olla varmoja että on olemassa vain yksi mahdollinen palvelutuottaja paitsi käymällä läpi kalliin urakkatarjousruljanssin?”
Siis jos ne jättäisivät tekemättä urakointitarjousruljanssin, ne voisivat joutua vastaaman toimistaan oikeuteen. Kuten yli tuhat tohtoria ja sairaanhoitajaa varoitti viime kuussa, määräys ”pakottaa käytännössä avaamaan Englannin NHSn kaikki toiminnot yksityissektorille.
Tri Luch Reynolds, lontoolainen tutkija ilmaisee asian seuraavasti: ”Julkinen sektori kutistuu pois, ja yksityissektori kasvaa. ”Kaikki NHSn sairaalat pakotetaan muuttumaan säätiöiden sairaaloiksi, mikä valmistelee niiden siirtämisen yksityisektorille. Tämä on jo meneillään omassa sairaalassani Whittingtonissa; se myy parhaillaan 17 milj. punnan arvosta omaisuutta ja siitä vähennetään 23 vuodepaikkaa ja 570 työpaikkaa.
Kysymyksessä ovat siis: palvelut, ihmisten terveys ja jopa henki. Kuten prof. Terence Stephenson sanoi viime viikolla, tohtorien varoitukset on jätetty huomioimatta, ja ”tarpeeton kilpailu horjuttaisi monimutkaisia, toisistaan riippuvaisia paikallisia terveysekonomioita, erityisesti sairaaloissa ja niillä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia potilaspalveluihin”.
Vielä varoitus johtavalta ammattikunnan (joka ei juuri liioittele tapauksia) edustajalta: potilaat saattaisivat olla ”vaarassa saada komplikaatioita” pirstoutuneesta NHSstä. Resursseja ei enää jaeta tarpeen mukaan: markkinoiden säännöt ajavat ohi. ”Tämä on todella kaaosta”, sanoo Brian James, joka oli vielä hiljattain erään Foundation Trustin toimitusjohtaja. Pienet ja keskikokoiset sairaalat ajautuvat konkurssiin markkinoiden kynsissä, ja enemmän resursseja osoitetaan suuriin opetussairaaloihin”.
NHSämme suuri myynti on jo meneillään. Virgin Care hallinnoi nyt yli 100 NHS palvelua eri puolilla maata, radiologiaosastoista yleislääkärien vastaanottoihin. Viime vuonna niille annettiin 100 milj. punnan sopimus hoitaa Surreyn palveluja ja 130 milj sopimus hoitaa nuorten ydinpalveluja Devonissa. EI TIETENKÄÄN NIIN, ETTÄ YLEISÖ TIETÄISI NÄISTÄ: VOITTOA HAMUAVIEN KORPPIKOTKIEN HOITAMAT PALVELUT TOIMIVAT NHSN LOGON ALLA KÄTKIEN YKSITYISTÄMISEN YLEISÖN SILMILTÄ.
Missä on oppositio? Työväenpuolue, NHSn äiti, nilkuttaa omien toimiensa takia. Vaikka se antoi pahasti tarvitut varat terveyspalveluille ollessaan vallassa, New Labour auttoi laittamaan perustukset tälle konservatiivien hyökkäykselle. Entinen
terveysministeri Frank Dobson tuomitsi kerran hallituksen suunnitelmat ulkoistaa commissioning, ”yksityisten yhtiöiden luovuttaessa työt yksityisille sairaaloille… jos tämä ei ole yksityistämistä, en tiedä mikä sitten olisi”.
Mutta tämä oli v. 2006 Tony Blairin aikana. New Labourin Private Finance Initiative -katastrofi mikä on verrattavissa julkisten palvelujen ostamiseen luottokortilla – on jättänyt sairaaloille 79 miljardin punnan velat. Sairaalatrustitkin ovat vararikon partaalla tämän seurauksena.
Työväenpuolueen oma terveyspuhemies Andy Burnham on kiitettävästi luvannut kumota konservatiivien NHS-lain. Mutta meidän ei pidä unohtaa, että kun Labour oli viimeksi oppositiossa se lupasi kansallistaa uudelleen rautatiet: päästyään valtaan hanke tuomittiin poliittisesti mahdottomaksi. Tämä ei saa toistua, ja Labourin johtoa on painostettava hylkäämään oma menneisyytensä.
Konservatiiveilla ei ollut rohkeutta asettaa esitystään äänestäjien hyväksyttäväksi. Puutteistaan huolimatta NHSllä sai yleisöltä ennätyksellisiä tyytyväisyyslukemia, ennen kuin konservatiivit alkoivat järjestelmällisesti purkaa sitä. On vain katsottava USAhan, jossa tehoton markkinavetoinen järjestelmä kuluttaa kaksi kertaa enemmän GDPtä kuin meidän NHS – jotta näkisi julkisesti hoidetun terveysjärjestelmän paremmuuden. New Labourin oma yksityistäminen kaksinkertaisti NHSmme hallintokustannukset.
Nye Bevan (artikkelin vuodelta 1948 kuvassa) sanoi: ”NHS kestää niin kauan kuin on jäljellä ihmisiä, joilla on uskoa taistella sen puolesta.” Erittäin surullisena minun on sanottava että – oli meillä miten paljon uskoa tahansa – emme taistelleet säilyttääksemme sen. Konservatiivihallitus on tappanut, murhannut NHSn. Nyt voimme vain kysyä – onko meillä tarpeeksi uskoa elvyttää se takaisin henkiin?”
Millainen suhde? Onko vapautta valita toisin?
Aika: pääsiäisen jälkeisenä perjantaina 5.4.2013 klo 1 3-1 7
Paikka: Euroopan parlamentin tiedotustoimisto, Malminkatu 16, Kamppi
Seminaarissa edetään tavallisuudesta poiketen keskustellen luovan
ongelmanratkaisumenetelmän avulla. Ongelmanomistajat kysyvät mm. veroparatiisien suitsimisesta, EU:sta ja perustulosta, elinkeinon harjoittamisen vapauden ja vapaaehtoistoiminnan suhteesta.
EU-parlamentaarikot Satu Hassi, Liisa Jaakonsaari ja Nils Torvalds vastaavat, miten asioita voidaan edistää. Myös yleisö voi esittää ratkaisuja ongelmiin.
Ilmoittautuminen seminaariin viimeistään 3.4.201 3 sähköpostiosoitteeseen:
hyva.hyva@pp. inet. fi
Ohjelma:
klo 1 3.00 – 13.15 Tervetuloa, Juha Nurmela
klo 1 3.15 – 14.15 Ongelmanomistajana, Maija Viherä:
Miten saadaan Eurooppaan yhtenäinen vero- ja palkkapolitiikka? Ja ellei tämä ole
mahdollista, miten estetään veronkierto ja veroparatiisit? Miten estetään halpatyövoiman käyttö? Kahvi
klo 14.45 – 15.45 Ongelmanomistajana, Jouko Kajanoja:
Eurooppa eettisenä edelläkävijänä: pidetään huolta kaikista köyhistä, huolehditaan
yhdessä pakolaisista niin, etteivät he ole vain rajanaapureiden asia. Onko
eurooppalainen perustulo koskaan mahdollinen? Ja jos, niin kuinka kaukana
tulevaisuudessa? Mitä pitää tänään tehdä asian edistämiseksi?
klo 1 5.50 – 16.50 Ongelmanomistajana, Kaarin Taipale:
Eurooppalainen lainsäädäntö ja säädökset, avustusten säännöt: estävätkö ne järkevän kilpailutuksen, vapaan toiminnan järjestöissä, lähituotannon edistämisen, ikäsyrjinnän jne.?
Päätössanat, Juha Nurmela
Tilaisuuden järjestävät:
Hyvinvointivaltion vaalijat ry
www.hyvinvointivaltio. fi
Vapaus valita toisin ry
vapausvalitatoisin.wordpress.com
Tilaisuus liittyy Eurooppalaisen kansalaisuuden teemavuoteen
www.eurooppatiedotus. fi
Hei vaan HYVAn vuosikokous 14.3.2013 klo 18.00 – 18.30
Paikka on Otavan opiston Helsingin tilat Annankatu 9A 5. krs. Portin ja rapun ovikoodi on
8181.
Vuosikokous alustuksen klo 18.30 pitää professori Matti Mikkola –
HYVINVOINTIVALTION RAKENTAMISEN STRATEGIAT
Tässä viestissä ovat toimintakertomus vuodelta 2012 ja toimintasuunnitelma
vuodelle 2013 etukäteen tutustuttaviksi. Hallituksen jäseniksi ovat
tervetetulleita uudet aktiiviset hyvinvointivaltion vaalijat. Säännöt sallivat
nykyistä suuremman hallituksen.
Hyvinvointivaltion vaalijat ry:n toimintakertomus vuodelta 2012
Hallitus kokoontui viisi kertaa. Siihen kuuluivat puheenjohtajana Juha Nurmela
ja jäseninä Anja-Riitta Ketokoski (varapuheenjohtaja,), Pirkko Justander
(yhdistyksen sihteeri), Olli Salin (rahastonhoitaja), Kaarina Kailo (Oulu),
Jouko Kajanoja, Irene Nummela, Liisa Kirves, Leo Lindstedt (Turku), Eeva
Kaukoluoto, Terttu Savola, Vivan Storlund, Nils Torvalds, Päivi Uljas, Thomas
Wallgren, Marja-Liisa Viherä jaTuula Vuorisalo. Toiminnantarkastajana toimi
Pekka Luoma ja varatarkastajana Raimo Parikka.
Vuosikokous pidettiin 15.3.2013 Kampin palvelukeskuksessa, joka toimi remontin
vuoksi Käenkujalla. Vuosikokous alustuksen piti Riitta Särkelä. Aiheena oli ?
Kilpailuttaminen, sosiaali- ja terveyspalvelut ja järjestöt”
Muu toiminta vuonna 2011:
1.Tuettiin Oulun vaihtoehtoliikkeiden seminaaria ja Turun sosiaalifoorumia.
2. Otavan opistolla Mikkelissä järjestettiin alkutalvesta viikonloppupaja
lakien sosiaali- ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnista. Kohteena oli
silloinen versio vanhuspalvelulaista. Pajan jälkeen tehtiin perusversio
vaikutusten arvioinnin käsikirjaksi. Se on käytettävissä lakien ym. säädösten
valmistelussa niiden yhteiskunnallisten ja sosiaalisten vaikutusten
arvioinnissa. Toukokuun lopussa annettiin vanhuspalvelulaista myös lausunto.
3. Osallistuttiin Suomen sosiaalifoorumiin Helsingissä Arbiksella 21-22.4.2012
kolmella seminaarilla: a) Lakien sukupuoli ja sosiaaliset vaikutukset, b)
Lasten hyvinvointifoorumi, c) Terveysyritysten veronkierrosta kuntien
verenkiertoon.
4. Sosiologipäivillä Kuopiosta esiteltiin subjektiivisen hyvinvoinnin /
onnellisuuden määrittelyä ja niiden ryhmäkeskusteluihin perustuvaa
mittaamishanketta, jolle anottiin myös apurahaa Kordelinin säätiöltä, mutta
sitä ei saatu.
5. HYVA järjesti yhdessä Senioriliikkeen ja Kirkkohallituksen diakonia ja
sielunhoitoyksikön kanssa seminaarin vanhusten itsemääräämisoikeudesta.
Seminaariin osallistui noin 100 henkeä
6. Järjestettiin työpaja Jutta-mallista.sen tekijän Pertti Honkasen
opastuksella. Työpajassa harjoiteltiin Jutta mallin käyttöä sosiaalietujen
muutosten vaikutusten arviointiin eri väestöryhmien kannalta. Tämä työpaja
kuten lakien sosiaali- ja yhteiskunnallisten vaikutusten arviointityöpaja
järjestettiin Otavan osuuskunta opiston avustuksella vapaan sivistystyön
valtiollisella tuella. HYVA on Otavan osuuskunta opiston jäsen ja Nurmela
opiston hallituksen jäsen.
Jäsenistön määrä pysyi suunnilleen ennallaan (noin 60 jäsenmaksun maksanutta,
noin 170 postituslistalaista. Facebook ryhmässä oli 46 jäsentä). Jäsenhankintaa
tehtiin jonkin verran mm. postikortteja lähettämällä
Kotisivuille lisättiin HYVA tilaisuuksien esityksiä. Kotisivujen ruotsin- ja
englanninkielisiä perussivuja ei saatu vielä aikaiseksi suomenkielisten oheen.
Yhteistyön muiden yhdistysten kanssa oli kohtuullisen vilkasta. Terttu Savola
on EAPN-Fin hallituksen jäsen. Juha Nurmela on ollut VVT yhdistyksen
hallituksen varajäsen. Hyvalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti myös
Helsingin Pro kuntapalvelut verkoston toimintaan.
Juha Nurmela. Hyvinvointivaltion vaalijat ry:n puheenjohtaja
Hyvinvointivaltion vaalijat ry
Toimintasuunnitelma vuonna 2013
Vuonna 2013 HYVA jatkaa hyvinvointivaltion vaalimista järjestäen seminaareja ja
työpajoja yksin ja yhdessä muiden yhdistysten kanssa sekä esiintymällä sen
puolesta muutoinkin julkisuudessa.
Kevätkaudella järjestetään vuosikokouksen lisäksi ainakin seuraavat
tilaisuudet:
a) HYVA haastaa mepit avustajikseen tilaisuudessa
POHJOISMAINEN HYVINVOINTIVALTIO JA EUROOPAN UNIONI – MILLAINEN SUHDE? Onko
vapaus valita toisin?
Ajankohta on perjantai 5.4.2013 klo 12 – 17 EU tiedotuskeskuksessa Kampissa
Malminkatu 16. Tilaisuus lähetetään suorana nettiin.
Perusidea: Miten hyvä todeksi? Hyvalaiset johdattalevat tilaisuutta käyttäen
ongelmanomistajamenetelmää, jolla haetaan ratkaisua vetäjän ongelmaan. Meppit
ovat paikalla EU asioiden tuntijoina.
b) Osallistutaan Suomen sosiaalifoorumiin kolmella tapahtumalla
yhteistyökumppaneiden kanssa.
c) Myös muita tilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan keväällä
Syyskaudella järjestetään:
a) yhteistyössä Senioriliikkeen ja Kirkkohallituksen kanssa seminaari
yhteisöllisyydestä 29.10.2013 klo 12-17 Kirkkohallituksen yläkerran
juhlasalissa.
b) Pyritään järjestämään toinen Jutta-mallin käyttökoulutus.
c) Syksyllä järjestetään myös muita tilaisuuksia tarpeen mukaan.
Tuetaan hyvalaisten organisoimia tilaisuuksia mahdollisuuksien mukaan.
Pyritään kasvattamaan jäsenmäärä. HYVA:n postikortista on otettu 1000 kpl
painos.
SEMINAARIN ESITYKSET LINKKEINÄ, JOISTA NE AVAUTUVAT TIETOKONEELLISI
Sipolan, Topon ja Kajanojan alustuksista on myös videotallenteet, joiden likit You tubeen ovat sivun alaosassa. Valitettevasti Sipolan eriomainen esityksen äänen laatu on heikko. Avaa siis ensin puhuja esitys koneellesin ja klikkaan sen jälkeen häne you tube linkkiä kuullaksesi, mitä hän sanoo.
Aika: 18.10.2012 klo 12.00 -17.00, Kirkkohallitus, Satamakatu 11, 7 kerros
Lakien ja niiden muutosten vaikutusten arviointiin on kehitetty vero – ja sosiaaliturvalainsäädäntöä simuloiva malli JUTTA.
JUTTA-mallilla voidaan arvioida vaikutuksia:
– henkilön tai kotitalouden verotukseen;
– yksittäiseen sosiaalietuuteen, verovähennykseen tai verolajiin;
– sosiaaliturvan ja verotuksen yhteisvaikutuksia erilaisissa perheissä (esim. työttömyyspäivärahaa saavassa lapsiperheessä, joka joutuu turvautumaan myös asumistukeen ja toimeentulotukeen).
JUTTAa käytetään Microsoft Officen Excel- ja Access -ohjelmilla, joten se ei tarvitse erityisiä tietoteknisiä investointeja tai osaamista.
Mallin käyttöön opastaa mallin kehittänyt johtava tutkija, VTT Pertti Honkanen Kelasta. Suurin osa koulutuksesta on työpajamaisesti pari- ja ryhmätyöskentelyä.
Koulutus on tarkoitettu kaikille yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta sekä lakien valmistelusta ja niiden vaikutusten arvioinnista kiinnostuneilla. Kurssi on maksuton.
järjestettiin ensimmäistä kertaa Helsingin sosiaalifoorumin yhteydessä 21.4.2012 Arbiksella. Seminaarin järjestelyistä vastasivat HYVA ry ja Demokraattinen sivistysliitto.
Tilaisuudessa käytiin keskustelua lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamisen ja vahvistamisen tehtävistä Suomessa. Keskustelua pohjustettiin aluemaantieteen, varhaiskasvatuksen sekä koulun edustajien puheenvuoroilla. Paikalle saapui salin täysi asiasta kiinnostuneita, aktiivisia keskustelijoita.
Tutkija Venla Bernelius Helsingin yliopistosta avasi keskustelun Helsingin kaupungin peruskoulujen eriytymistä esittelevillä tutkimustuloksilla kysymällä: Miten koulut eriytyvät ja voidaanko niitä tukea? Puheenvuorossa todettiin, että Helsingin seudun alueellinen eriytyminen heijastuu peruskouluihin ja oppilaspohjan eriytyminen ilmenee myös hyvinvoinnin ja oppimistulosten eroina. Koulujen kasvavilla keskinäisillä eroilla on vuorostaan vaikutus alueelliseen eriytymiseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, joka puolestaan voi vahvistaa alueellista ja sosiaalista eriytymisen kehää. Tämä ilmiö näkyy mm. hakeutumisella asumaan hyvämaineisten koulujen ympäristöön mikä vuorostaan on kohottanut asuntojen hintoja ja näin osaltaan lisännyt eriytymiskehitystä. Näitä ilmiöitä kuvataan oheisissa dioissa.
Onkin tärkeää tunnistaa kaupungin alueelliseneriytymisen merkitys sekä koulujen erilaistuneet tarpeet. Eriytymisenpysäyttämiseen tulisi pyrkiä suuntaamalla kouluille lisäresursseja eriytymisen tuottaman mahdollisuuksien tasa-arvon vajeen paikkaamiseen.
KT Eeva Kaukoluoto esitteli lyhyesti väitöstutkimuksena pohjalta maamme päivähoidon kehityslinjoja ja kehittämistarpeita (liite). Hän totesi, että myös alle kouluikäisten ryhmässä on tapahtunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana eriytymistä ja eriarvoistumista päivähoito- ja varhaiskasvatusjärjestelmän pirstaloitumisen seurauksena. Noin puolet maamme 400 000 päivähoitoikäisistä on kunnan tai kuntien tukeman varhaiskasvatuksen piirissä. Vaikka kunnallisen päiväkodin tarve on lisääntynyt merkittävästi ja se vastaa pääosin varhaiskasvatuksesta, on se jäänyt altavastaajan asemaan valtiollisessa varhaiskasvatuspolitiikassa, jossa pääpaino on ollut ”halvan” perhepäivä- ja kotihoidon ja yksityisen päivähoidon tukeminen. Päiväkodin korkeampaa kustannustehokkuutta on tavoiteltu mm. kunnallisen päiväkotihoidon saantimahdollisuuksien kaventamisella sekä hoitomaksujen korottamisella samoin kuin lapsiryhmien kokoa nostamalla ja työvoimaresursseja vähentämällä sekä henkilökunnan koulutustasovaatimuksia laskemalla.
Yhteiskunnallistumiskehityksen ja urbanisoitumisen myötä kunnallinen päiväkoti on kuitenkin osoittautunut ainoaksi kestäväksi mahdollisuudeksi järjestää nuorimpien lastemme korkeatasoinen varhaiskasvatus. Päivähoidon sisällöllisessä kehittämisessä varhaiskasvatussuunnitelmalla voidaan luoda osaltaan yhteisöllisyyttä kasvatukseen, mutta kestävä kehitys edellyttää maamme kaikkia lapsia ja perheitä hyödyttävän demokraattisen ja demokratisoivan varhaiskasvatusjärjestelmän luomista.
Lopuksi aineenopettaja Kalle Hernberg ja erityisopettajaopiskelija Anna-Mili Tölkkö
kertoivat kokemuksistaan ja havainnoistaan koulun arjessa Toisenlainen kuntakartta – demokraattiset hyvinvointikunnat – pamflettiin (2012) kirjoittamansa artikkelin pohjalta. Erityisoppilaiden tarpeet ja ongelmat kertovat parhaiten koulutuksen ongelmista. Mitä enemmän joutuu valtavirrasta sivuun, sitä suuremmat syrjäytymisen riskiä. Vuosiluokkiin sitomatonta opetussuunnitelmaa noudattavissa kouluissa vastuu oppimisesta siirretään oppilaalle (omat oppimissuunnitelmat jokaisella oppilaalla), mikä rapauttaa yhteisöllisyyttä luokissa. Kouluissa on jatkuvaa muutosta ja epävarmuutta. Ongelmallista on myös yksikkökokojen kasvattaminen ja suunnitelmallisuuden puuttuminen esimerkiksi samanaikaisopetuksesta.
Kun ryhmät erilaisten valintojen kautta homogenisoituvat, kapenee tavallisuuden kirjo.
Keskustelussa tuotiin esiin koulukasvatusjärjestelmän uudistumiskyvyttömyys vastata lasten ja nuorten tarpeisiin yhä kaupallistuvan ja viihteellistyvän yleiskulttuurin paineissa. Tämä näkyy koulukielteisyytenä ja suurina poissaolo- ja keskeyttämisprosentteina. Esimerkkinä ammatillisen koulutuksen suuri keskeyttämisprosentti, joka Helsingissä on jopa 30-40 %. Oppilaiden tausta on jakautunutta ja luokissa on paljon työrauhaongelmia. Tässä ympäristössä koulun ja oppimisen vastainen kulttuuri ja toivottomuus tarttuu! Opettajista valtaosa on työlleen omistautunutta, mutta työtä on liikaa. Johtamiskulttuuri on usein luutunutta eikä opettajayhteisöjen kehittymistä kannusteta riittävästi. Tarvitaan laajaa ja syvällistä kansalaiskeskustelua ja demokraattista koulutuspolitiikkaa.
Keskustelua kirjasi tilaisuuden pj. Tuula Vuori-Salo
Linkeissä Eeva Kaukoluodon artikkeli ja Venla Berneliuksen esityskuviot
Terveyspalvelujen järjestäminen on viime vuosina muuttunut, kun ne ovat joutuneet yhä enemmän finanssitoimijoiden käsiin. Tämä on johtanut mm. veronkiertoon. Seminaarissa arvioitiin taustaa, ja saatiin tietoa myös Ruotsista. Puhetta johti Anita Kelles-Viitanen
Aluksi Anita Kelleksen johdatusteksti ja sen jälkeen linkki Sirpa Baerin esitykseen, joka kuvaa miten ykstyistymistä on viety eteenpäin Suomeessa 2000 luvaun aikana.
TERVEYSYRITYSTEN VERONKIERROSTA KUNNAN VERENKIERTOON
Nopeasti muuttuva ympäristö: Eduskunnassa joitakin vuosia sitten seminaari jossa kansalaisvaikuttajille vakuuteltiin että terveydenhoitoa ja peruspalveluita ei yksityistetä > yksityistäminen on kuitenkin jatkuvasti lisääntynyt > eivätkä yritys ole pelkästään pörssissä listautuneita yrityksiä vaan kv.finanssiyrityksiä jotka etsivät voittoja sektoreilta joilta ihmiset eivät voi äänestää itseään jaloillaan ulos.
Arkkiatri Risto Pelkonen on sanonut (23.1. 2012) ”Ellei poliittinen ote vahvistu, koko julkinen terveydenhuolto joutuu vähitellen ulkomaisten sijoitusyhtiöiden haltuun.”
Ongelmaksi tulee tällöin a) muut kuin kansanterveydelliset ja julkiset päämäärät, b) voitontekeminen alkaa määrätä enemmän kuin laatu, köyhistä sairaista tulee voitontekijöille riskiryhmä; c) palvelut tulevat kalliiksi kunnalle; d) rikkovat sosiaalisia perusoikeuksia joka alkaa näkyä kasvavissa terveyseroissa varakkaiden ja pientuloisten välillä. e) palvelut pirstoutuvat, työtehtävät keikkaistuvat, palvelut lyhenevät minuuttiaikatauluiksi ja hoitotilanteet pinnallistuvat, f) pitkäaikaiset sosiaalisiin ihmissuhteisiin perustuvat hoitotilanteet muuttuvat kylmäksi kaupalliseksi heittopussitoiminnaksi; g) demokratian kaventuminen kun terveyspalveluihin vaikuttaminen vaikeutuu ja liikesalaisuuksien verhojen taa kunnan päättäjien ulottumattomiin, h) voittojen valuminen veroparatiiseihin eikä raha palaa kunnan verenkiertoon vaikka kunnat antavat niille erinäisiä tukiaisia.
Osa ongelmista on nyt tullut näkyviin Ruotsissa, jossa 73 % vanhuspalveluista on päätynyt yksityisten toimijoiden käsiin. Samaan aikaan kun ulkomaiset firmat ovat tahkonneet suuria voittoja ovat esim. vanhustenpalvelut vähentyneet ja palveluissa on nähty kauheita laiminlyöntiä ja suoranaisia ihmisoikeusrikkomuksia. Dagens Nyheterin mukaan Ruotsin hallitus valmistelee lainsäädäntöä, joka estää hoitoyritysten voitonsiirron veroparatiiseihin. Ruotsin sosiaalidemokraatit haluavat antaa kunnille ja kuntayrityksille mahdollisuuden rajata voittoa tuottavat yritykset tarjouskilpailujen ulkopuolelle.
SIRPA BAER: Tästäkö se alkoi ”Jullkiset palvelut alustana yksityisen palvelutuotannon kasvulle on puhtaasti elinkeinopoliittinen kysymys” Petri Lehto Kauppa- ja teollisusministeriö 2001. Esitys etenee suorin sitaatein mitään niistä muuttamatta.
KUTSU: Hyvinvointivaltion vaalijoiden vuosikokous ja vuosikokous alustus
MISSÄ: KINAPORIN palvelukeskuksen ruokasalissa; Käenkuja 1 B 4. krs., 00500 Helsinki
MILLOIN: Torstaina 15.3.2012
Vuosikokousosuus alkaa klo 16.00
Siinä käsitellään sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat.
Vuosikokous aineisto on luettavissa vasemman sivupalkin vuosikokous 2012 sivulta. Myös säännöt löytyvät vasemmasta palkista.
Vuosikokousalustus KLO 17.00
RIITTA SÄRKELÄ:
KILPAILUTTAMINEN, SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT JA JÄRJESTÖT
Riitta Särkelä on SOSTE ry:n johtaja, joka vastaa Sosten sosiaali- ja terveyspoliittistä toiminnasta. Aiemmin hän oli Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toiminnanjohtaja (STKL),
Hyvinvointivaltionvaalijat ry järjestää pajan yhteistyössä Otavan opiston kanssa tuon valmisteluvaiheessa olevan lakiluonnoksen sukupuoli- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kansalaisten ja iäkkäiden henkilöiden näkökulmasta.
Milloin: 16–17.3.2012 (perjantai-lauantai)
Missä: Otavan opistolla Mikkelissä (12 km rautatieasemalta)
Miten: Otavan opiston hyväksi havaittua pajatyöskentelyä käyttäen.
Aluksi kuulemme Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunnan (ETENEn) pääsihteeri Päivi Topo puheenvuoron ja pyydetyn kommentin. Sitten lainvalmisteluun osallistuvan puheenvuoron ja pyydetyn kommentin.
Paja työskentelyn aluksi Anja-Riitta Ketokoski ja Anita Kelles kertovat. miten arviointi toteutetaan. Lopun perjantaista ja lauantain käytämme arvointiin ryhmissä.
Lauantaina julkistamme pajaan osallistuneiden lausunnon lakiluonnoksen sukupuoli- ja sosiaalisista vaikutuksista.
Mitä maksaa: Lakiluonnoksen arviointipaja on Otavan Osuuskunta Opiston toimintaan. Osallistujat maksavat 20 euroa yöpymisestä ja aamupalasta sekä 6 euroa lämpimistä ateriasta (yhteensä 18 euroa). Matkoja organoisoidaan mahdollisimman paljon kimppakyyteinä. Kuljetukset Mikkelin rautatieasemalta ja -asemalle ovat maksuttomia.
Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä.
Torstain avausalustukset lähetetään myös suorana netitse.
Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamista koskevan lakiluonnoksen sukupuoli- ja sosiaalisten vaikutusten arviointipaja
16–17.3.2012 Otavan opisto.
Tavoite: Kansalaisaktiivit perehtyvät lakiluonnokseen ja arvioivat sen (piilo)vaikutuksia sukupuoli- ja sosiaalisesta näkökulmasta. Erityisenä näkökulmana on lain tarkoittamien kohteiden (iäkkäiden) näkökulman esillenosto. Samalla kehitetään menetelmään, joka soveltuu myös muiden lakiehdotusten ja vastaavien säädösten arviointiin näistä näkökulmista.
Esiintyjät:
Päivi Topo ETENE (etäluento netitse)
Merja Hållfast (sairaalapastori,)
Anita Kelles, ( Helsingin Pro kuntapalvelut verkosto)
13.00 – 14.00 Mitkä ovat lain tavoitteet, Reijo Väärälä (videonauhoite), kommentti Senioriliike
Kahvi
14.15-15
Miten sukupuoli vaikutuksia arvioidaan?: Anja-Riitta Ketokoski
15-15.45
Miten sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan?: Anita Kelles
Tauko
Klo 16.00 -16.20
Ryhmätöiden pohjustus
klo 16.20 – 19.00
Ryhmätyöt
Illallinen klo 17
klo 19 -23
Illanistujaiset
Lauantai
Aamupala 8.30-9.30
klo 9.30 – 11.00
Ryhmätöiden koostaminen
klo 11.00
Lounas
Klo 12.00 -14.00
Laaditaan lausunto lakiluonnoksesta
Klo 14.00 kahvit ja sitten kotia kohti
Pajaryhmien vetäjinä mm. Anita Kelles, Anja-Riitta Ketokoski ja Marja Eronen.
Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamista koskevasta lakiluonnoksista järjestettiin vuoden 2011 lokakuussa seminaari, jonka alustukset ja keskustelut voi katsoa www.hyvinvointivaltio.fi sivun oikeassa sivupalkissa olevista linkeistä. Ne ovat hyvä väline ennakkoperehtymiseen.
SEMINAARI VANHUSTEN ARJESTA JA VANHUSPALVELULAISTA
Aika: 31.10.2011 klo 13-17.00
Paikka: Helsingin seurakuntayhtymä, Kolmas linja 22 B tai netissä
Seminaarin tallenneet ovat linkeissä oikeassa sivupalstassa
Täältä ohjeita:
Alla olevasta linkistä pääsee videoon, joka ohjaa AC-istunnon osallistujaksi. Tarvitset AC:ta varten Adobe Flash -selainlaajennuksen. Jos alla oleva video toimii, niin koneessasi on tämä laajennus. Mikäli video ei toimi, niin selainlaajennuksen voi ladata täältä.
Kataisen hallituksen ohjelmassa luvataan, että ”turvataan lailla (vanhuspalvelulaki) iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan”.
Edellisen hallituksen aikana valmisteltiin luonnos laiksi ja siitä on käytettävissä lausuntoja. Mistä on kyse? Mitä asiasta sanovat iäkkäät ihmiset itse ja heitä hoitavat työntekijät? Millainen lain pitäisi olla, jotta se turvaisi oikeuden laadukkaaseen hoivaan?
OHJELMA
13.00 Tervetuloa
Professori Sirkka-Liisa Kivelä
13.10 Vanhuspalvelulain vaiheet ja tämän hetkinen tilanne
Apulaisosastopäällikkö STM, Reijo Väärälä
14.00 Näkökulmia arjesta
Vanhus Heliä Linden
Lähihoitaja Heli Saarinen
Omaishoitaja Eeva-Liisa Moilanen
Vastaava hoitaja Outi Karppinen
Seminaariyleisö osallistuu keskusteluun
Keskustelun juontaa toimittaja Leena Pakkanen
14.30 Kahvi
15.00 Näkökulmia arjesta jatkuu
16.00 Tutkijan puheenvuoro
Professori Jyrki Jyrkämä
16.45 Iltapäivän yhteenveto
Professori Sirkka-Liisa Kivelä
Seminaariin on vapaa pääsy
Kahvitarjoilun vuoksi osallistujia pyydetään ilmoittautumaan osoitteeseen [email protected] 24.10.2011 mennessä.
Järjestäjät:
HYVA, Kirkkohallitus/KDY, Suomen Senioriliike ry ja Sosiaalipoliittinen yhdistys
Kalvot liittyvät viereisen sivun puheeseen. Katso niitä kun kuuntelet Olli Kankaan hienoa puheenvuoroa oikeudesta ja kohtuudesta. Avaa kalvot ensin ja siirry sitten kuntelemaan.
HYVA on yhdistys, joka kerää ja levittää tietoa hyvinvointivaltion erinomaisuudesta muihin valtiojärjestelmiin verrattuna.
A. Vuonna 2011 HYVA paneutuu erityisesti hyvinvoinnin mittaamiseen. Tavoitteena on järjestää aiheesta ainakin pari seminaaria sekä aktivoida jäsenet ja postituslistalaiset ottamaan kantaa hyvinvoinnin mittareihin
B. Vuosikokouksessa julkistetaan HYVAn hallitusohjelman teesit ja vuosikokousalustuksessa käsitellään verotuksen vaihtoehtoja.
C. Osallistutaan:
1.Oulun vaihtoehtoliikkeiden seminaariin. Samoin muiden paikkakuntien vastaaviin seminaareihin taloudellisten resurssien puitteissa.
2. Paltamon työllistämismallia koskevan seminaarin (16.2.2011) järjestelyyn yhteistyötahojen kanssa.
3. Suomen sosiaalifoorumiin Helsingissä Arbiksella 2-3.4. 2011 kahdella seminaarilla: Ensimmäisessä analysoidaan keitä yhteiskunnallinen epävarmuus ja talouden heilahtelut hyödyttävät. Seminaarin päätteeksi nimetään Suomi-veneen keikuttaja ryhmä. Samalla teemalla osallistutaan mahdollisesti myös Tampereen sosiaalifoorumiin. Toinen seminaari on kansalaisaktiivien tapaaminen, jossa pohditaan yhteistoimintaan eri puolilla Suomea toimivien kansalaisverkostojen kanssa. Tavoitteena on vahvistaa erityisesti kuntatason vaikuttamista eri puolella Suomea.
4. Otavan opiston hyvinvointivaltio ilmiöalueen opintokokonaisuuden toteutukseen, jos se tulee opiston ohjelmaan.
5. Vaaleja edeltäviin vanhuspoliittisten keskustelutilaisuuksien järjestämieen yhteityötahojen kanssa eri puolilla Suomea.
D. Päivitetään HYVAN esite ja otetaan siitä uusi painos.
E. Järjestetään jäsenille viikonloppukurssi Otavan Opistolla loppukesällä tai alkusyksystä hyvinvoinnin mittaamisesta, jos saadaan riittävästi osallistujia.
F. Jatketaan jäsenhankintaa, erityisesti yritetään saada työpaikkatason ay-yhdistyksiä mukaan joko jäseniksi tai tukijoiksi.
G. Kehitetään kotisivuja. Tavoitteena on saada nettisivuille säännöllinen artikkelisarja sekä hyvalaisten alustusten kalvoja ja äänitteitä. Tehdään ruotsin- ja englanninkieliset perussivut suomenkielisten oheen.
H. Yhteistyön kehittämiseen on paljon mahdollisuuksia. Niitä selvitetään mm. seuraavien tahojen kanssa Iloiset Veronmaksajat, Vapaus Valita Toisin, Attac, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Sosiaalipoliittinen yhdistys, Vasemmistofoorumi, Kalevi Sorsa säätiö, työpaikkojen ammattiyhdistykset.
I. Osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun eri medioissa.
J. Mikäli HYVA:n Suomen kulttuurirahastolle jätetty hakemus tieteen työpajaksi hyväksytään, tehdään projektille myöhemmin oma projektisuunnitelman mukainen toimintasuunnitelma
Hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Siihen kuuluivat puheenjohtajana Juha Nurmela ja jäseninä Markku Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Pirkko Justander (yhdistyksen sihteeri), Olli Salin (rahastonhoitaja), Lilli Autti, Tuuli Hirvilammi, Kaarina Kailo (Oulu), Jouko Kajanoja, Marja Kantanen, Anja-Riitta Ketokoski, Liisa Kirves, Leo Lindstedt (Turku), Kirsi Lumiala, Juha Mikkonen, Terttu Savola, Nils Torvalds, Päivi Uljas, Thomas Wallgren ja Marja-Liisa Viherä.
Tilintarkastajana toimi Pekka Luoma ja varalla Raimo Parikka.
– Otavan opiston ja Mikkelin Pro kuntapalvelut verkoston seminaarin Mikkelin seudun sosiaalipalvelujen liikelaitostamisesta tammikuussa.
– Oulun vaihtoehtoliikkeiden kapitalismiseminaariin helmikuussa 2010
– Suomen sosiaalifoorumiin Helsingissä Arbiksella 24-25.4. 2010 seminaarilla ”Hyvinvointi ilmastonmuutoksen oloissa” ja esittelypöydällä, jonka yhteydessä kerättiin kommentteja ”Hyvinvointivaltio on ihmiskunnan suurimpia keksintöjä, koska … ja Hyvinvointivaltiota ei enää tarvita, koska…”
– Tampereen sosiaalifoorumin 21-22.5.2010 esittelypöydällä ja mahdollisesti seminaarilla, jossa keskusteltiin lähtien ”Hyvinvointivaltio on ihmiskunnan suurimpia keksintöjä, koska … ( ja Hyvinvointivaltiota ei enää tarvita, koska…)”
Suunniteltiin HYVAlle esittelymateriaalia tieto-taitotalkoilla 19.2 – 20.2.2010.
Vuosikokous pidettiin 15.4.2010 Kinaporin palvelukeskuksessa. Vuosikokouksen jälkeen dosentti Jussi Simpura alusti hyvinvoinnin mittaamisesta otsikollla ”Stiglitzin komissio ja hyvinvoinnin ulottuvuudet taas kerran”
Järjestettiin jäsenille viikonlopputapaaminen 3-5.9.2010, jonka aiheena oli Hyvinvointivaltio ja hyvalainen hallitusohjelma. Viikonlopputapaamisessa laadittiin ensimmäinen versio HYVAn hallitusohjelmasta, joka julkistetaan vuoden 2011 vuosikokouksessa. Tapaamisessa Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta alusti kestävyysvajeesta.
Juha Nurmela on kuulunut syksyllä 2010 perustetun Vapaus valita toisin ry hallitukseen varajäsenä.
Marraskuussa järjestettiin vanhuspoliittinen seminaari otsikolla ”Vanhukset vaaliteema” yhteistyössä Suomen Senioriliikkeen sekä Kirkon diakonia ja yhteiskuntatyön kanssa. Seminaari oli hyvin suosittu. Ennen vuoden 2011 vaaleja seminaarin materiaalin pohjalta järjestetään vanhuspoliiittisia keskustelutilaisuuksia eri puolilla Suomea yhteistyötahojen kanssa.
Jouko Kajanoja ja Juha Nurmela alustivat hyvinvointivaltiosta ja sen tulevaisuudesta Helsingin työväen opistossa.
Suomen kulttuurirahastolle jätettiin hakemus tieteen työpajaksi otsikolla ”BKT:n kasvun mittaamisesta hyvinvoinnin kasvun mittaamiseen; kansalaisnäkökulma näkyväksi”.
Vuodelle 2010 asetettu tavoite ruotsin- ja englanninkielisten nettisivujen julkaisemisesta ei toteutunut. Jäsenmäärän kasvu jäi vähäiseksi.
HYVINVOINTIVALTION VAALIJAT RY:N HALLITUSOHJELMA – kansalaisten tahto ratkaisee
Hallituksen toiminnan johtoajatuksena pitää olla ihmisen elämän laatu eikä pelkästään raha. Hyvan hallitusohjelman lähtökohtana on kansalaisten hyvinvointi, joka perustuu yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen sekä kohtuulliseen ja tasaiseen tulojakoon. Tarvitaan seuraavia toimenpiteitä:
Hallitus korottaa veroja Tutkimusten ja yleisen tietämyksen mukaan suomalaiset maksavat mieluummin lisää veroja kuin supistavat vanhus-, sosiaali- ja terveys- tai koulutuspalveluita.
Tuloeroja kasvattavien veronkevennysten sijaan verotuksen painopistettä tulee siirtää parhaan veronmaksukyvyn suuntaan.
Palkka- ja pääomatulojen progressiivinen ja oikeudenmukaiseksi koettu verotus ovat yhteiskunnallisen luottamuksen edellytys. Luottamus puolestaan on yhteiskuntaa koossa pitävä voima, joten jako erittäin rikkaisiin ja hyvin köyhiin ei ole kenenkään edun mukaista. Onnellisuustaloustieteen mukaan tietyn taloudellisen aseman saavuttamisen jälkeen kasvavat tulot tai varallisuus eivät enää tuo lisäarvoa tai onnellisuutta ihmisen elämään. Toisaalta oikeudenmukainen, kaikista kansalaisista huolehtiva Suomi turvaa yhteiskuntarauhaa ja palvelee siten jokaisen etua.
Meillä olisi 10 miljardia enemmän verotuloja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden poistamiseen, jos verotus noudattaisi samaa linjaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Vaihtoehtoja siis on, mutta tahto niiden käyttöön ottoon puuttuu.
Hallitus suitsii talousrikollisuuden sekä työlain ja työehtojen rikkomukset
Talousrikollisuus rapauttaa luottamusta yhteiskuntaan. Veronkierto heikentää kansalaisten halua maksaa veroja. Piittaamattomuus työelämän yhteisesti sovituista säännöistä ruokkii myös ulkomaalaisvastaisuutta. Näihin voidaan puuttua lisäämällä reilusti verottajan ja poliisiin voimavaroja. Myös työsuojeluviranomaiset tarvitsevat heti lisää resursseja. Hallitus poistaa perustoimeentulojen jälkeenjääneisyyden.
Vuonna 1990 Suomi ajautui lamaan rahamarkkinoiden vapautumista seuranneen keinottelun ja osittain Neuvostoliiton kaupan päättymisen seurauksena. Tuolloin säästösyistä jäädytettiin perustoimeentulon tukien inflaatio tarkistukset. Nyt kansantulo henkeä kohden laskettuna on lähes kaksinkertaistunut vuoteen 1990 verrattuna, jolloin saavutettiin siihen asti korkein kansantulo. Meillä on siis varaa parantaa kaikkein huonomassa asemassa olevien taloudellista tilannetta korottamalla perusturvaa (kansaneläke, työttömyysturva, toimeentulotuki ym.) inflaation aiheuttaman jälkeenjääneisyyden verran.
Eriarvoisuuden kasvu pysäytetään
Perusturvan tasoa on nostettava välittömästi turvaamaan ihmisarvoinen elämä. Perusturvan pitäminen matalalla ei ole toiminut kannustimena työntekoon, vaan johtanut ainoastaan köyhyyden lisääntymiseen. Köyhyyden vähentämiseen liittyy oleellisesti myös peruspalveluiden parantaminen ja asiakasmaksujen alentaminen tai poisto. On otettava huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten yhdenvertaisuus ja heidän tosiasialliset mahdollisuutensa käyttää välttämättömiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Myös minimipalkka ja pätkätyöläisten työehtojen parantaminen vähentävät eriarvoisuutta.
Hallitus säätää vanhuspalvelulain ja ikääntymistä koskevan toimenpideohjelman
Perustuslain mukaan jokaisella, joka ei pysty huolehtimaan itsestään, on oikeus huolenpitoon. Vanhustenhuollossa on hyvin paljon puutteita. Ensi hallituskaudella on saatava voimaan subjektiiviset oikeudet sisältävä vanhuspalvelulaki. Europarlamentti hyväksyi Sirpa Pietikäisen mietinnön naisten asemasta ikääntyvässä yhteiskunnassa. Mietinnössä velvoitetaan EU-komissiota laatimaan 2011 loppuun mennessä ikääntyneitä koskeva toimintaohjelma. Ohjelmaan on kirjattava toimenpiteet, joilla taataan muun muassa hoidon laatu sekä tutkimusresurssien riittävyys. Suomessa sen pitää sisältää ainakin hoidon laatusuositukset, vanhusten taloudellinen aseman turvaaminen ja kilpailuttamisen rajoitukset. Hallitus valvoo, että marraskuussa 2010 hyväksyttyä kotikuntalakia noudetaan Perustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Vapaus valita asuinpaikkansa ei toteudu esimerkiksi vanhusten, vammaisten ja pakolaisten kohdalla. Hyväksytyn kotikuntalain toteutumista on valvottava tarkkaan.
Hallitus työllistää nuoret ja työelämän ulkopuolella olevat osatyökykyiset
Perutuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Työurien pidentämiseen haetaan kuumeisesti erilaisia keinoja. Samaan aikaan työttömyys nuorten keskuudessa on huolestuttavan suuri. Lisäksi Suomessa on yli 30 000 työelämän ulkopuolella olevaa pitkäaikaissairasta, jotka tahtoisivat tehdä töitä. Suomella ei ole varaa luopua em. työvoimasta.
Hallitus kuuntelee tutkijoita
Hyvinvointivaltiosta on tullut osalle suomalaisia kirosana, koska Suomessa on 1990-luvun alusta lähtien noudatettu uusliberalistista politiikka ja julkisuudessa ei ole sijaa hyvinvointivaltiota puoltaville argumenteille. Samaan aikaan arvostetut suomalaiset tutkijat saavat ulkomailta kutsuja luennoimaan hyvinvointivaltion hyvistä puolista ja eduista. Valitettavasti sama tieto ei leviä suomalaisten päättäjien keskuudessa. Talouspoliittinen eliitti ei halua tietää muusta kuin markkinatalouden ihanuudesta. Vaihtoehdoista ei keskustella. Eliitin talouspoliittinen argumentointi perustuu omituisiin lähtökohtiin, joissa esim. lähivuosien kestävyysvajeongelmat johdetaan vuoden 2060 oletusta väestörakenteesta.
Hyvinvointivaltion hyvä kehä on saanut vahvaa empiiristä tukea. Tasa-arvo tuottaa hyvinvointia,siksi sitä pitää edistää.[1]
[1] Wilkinson, Richard & Pickett, Kate (2008) The Spirit Level: Why do more equal societies almost always do better? Penguin.
Robert Hagfors ja Jouko Kajanoja (2010): Hyvän kehän hypoteesi; Teoreettista taustaa ja empiiristä arviointia. Nettityöpapereita 11/2010. KELA
Olen lukenut vertailevia tutkimuksia eri maiden sosiaaliturvan kattavuudesta ja terveydenhuollon tilasta. Olen matkustanut maissa, joissa ei julkisilla palveluilla voi juuri kehuskella ja nähnyt esimerkiksi Dublinin kaduilla kerjääviä työttömiä. Mutta silti olin taas unohtanut toisen todellisuuden ja suhtautunut suomalaiseen hyvinvointivaltioon itsestäänselvyytenä. Olin osallistunut tuttavien valituskuoroon, jonka aiheina ovat olleet lasten päivähoidon ongelmat tai julkisen sairaanhoidon jonojen pituus. Olen oppinut, että perusturvan taso on riittämätön ja koululuokat ovat liian suuria. Valittamisen aiheita on riittänyt.
Kesällä ymmärsin taas arvostaa suomalaista hyvinvointivaltiota. Silmäni avasi irlantilaisen ystävämme ohimennen lausuma havainto siitä, että Suomessa todella näkee, mihin verorahat käytetään. Olimme käyneet lasten kanssa leikkipuistossa ilmaisella puistolounaalla ja käyneet melontaretkellä grillaamassa kaupungin ulkoilusaarella. Nämä olivat muutamia, aika pieneltä tuntuvia esimerkkejä, jotka tekivät vaikutuksen ystäväämme. Häntä viehätti suuresti ajatus ilmaisista, kaikkien käytettävissä olevista julkisista palveluista ja infrastruktuurista. Niinpä minäkin avasin jälleen silmäni kiitollisena ja muistin, kuinka monta asiaa on hyvin.
Ensinnäkin olen onnellinen siitä, että perheenjäseneni sai kesäloma-aikaan asianmukaista hoitoa vakavan sairauden toteamisen jälkeen. Olen tyytyväinen, että terveyskeskuspäivystyksessä käyminen lapsen kanssa hoitui sujuvasti (ja ilman kustannuksia!) heinäkuun helteillä. Olen helpottunut, kun tiedän, että kodinhoitaja käy joka aamu muistisairaan omaisen luona. Olen kiitollinen, että isovanhemmalle järjestyi suhteellisen nopeasti paikka kunnallisesta vanhainkodista. Olen iloinen, että lapset menevät tyytyväisinä laadukkaaseen ja hyvin subventoituun päivähoitoon (Irlannissa vanhemmat maksavat usein jopa 1500 euroa yhden lapsen päivähoidosta). Pyöräilen vauhdilla hyvin hoidetuilla pyöräteillä ja kuljen iltaisin kaduilla turvallisin mielin, kun tiedän, että jokainen suomalainen on oikeutettu välttämättömään toimeentuloturvaan sosiaalisen riskin varalta.
Tämä kiitollisuus tarkoittaa tietenkin myös sitä, että julistaudun iloiseksi veronmaksajaksi. Verotus on näin budjettikeskusteluidenkin aikaan ajankohtainen ja intohimoja nostattava aihe. Julkinen sektori kamppailee alijäämäisen budjetin kanssa. Väestön ikääntymisen ennakoidaan lisäävän julkisia menoja ja kaventavan veropohjaa. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää ekologista verouudistusta. Esimerkiksi Jaakko Kiander on kirjoittanut teoksessa ”Oikeudenmukainen verotus”, että suomalaisen hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseksi kokonaisveroasteen on todennäköisesti noustava 2010-luvulla.
Mitä on oikeudenmukainen verotus? Oikeudenmukaista on se, että kaikki veroja maksaneet hyötyvät yhteiskunnan tarjoamista, julkisista palveluista. Vaikka verorahoja käytetään varmasti tehottomasti ja säästökohteita olisi helppo keksiä, ovat verovarat Suomessa pääsääntöisesti kaikkien näkyvillä ja kaikkien käytettävissä. Siksi meidän tulisi entistä tiukemmin pitää kiinni siitä, että Suomessa on jatkossakin korkeatasoiset kirjastot ja peruskoulut. Meillä voi kunnallisverojen vastineeksi käydä uimahallissa tai pururadalla ja hyödyntää julkisesti tuettua joukkoliikennettä. Tulotasosta riippumatta veronmaksajan tulisi voida luottaa siihen, että hänellä on toimiva vakuutus esimerkiksi työttömyyden varalta ja sujuva pääsy erikoissairaanhoitoon. Verotuksella on myös elinkaaren aikaisia tuloja tasaava vaikutus, kun huolehdimme oman vanhuusajan turvastamme.
Niin kauan, kun saamme verorahoille vastinetta ja käymme julkista keskustelua siitä, mihin verorahoja käytetään, on syytä olla tyytyväinen. Verotuksella rahoitetaan meidän yhteistä rikkauttamme.
Arviointia vapaus valita toisin liikkeen aloitteesta
Mitä 120 euron lisäys merkitsee?
120 euron työttömän peruspäivärahan/työmarkkinatuen korotus maksaisi noin 150 milj. euroa julkiselle taloudelle vuositasolla ilman peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan välisen kytköksen poistoa. Tämä on netto, jossa on otettu huomioon verotulojen kasvu sekä asumis- ja toimeentulotukimenojen väheneminen työttömyyspäivärahan nousun seurauksena. Sinänsä korotus lisäisi työttömyyspäivärahamenoja vajaat 300 milj. euroa, mutta lähes puolet tulisi siis takaisin julkiselle taloudelle lisääntyneinä verotuloina ja vähentyneinä asumis- ja toimeentulotukimenoina. 150 milj. eurosta menisi karkeasti arvioiden 90 miljoonaa työttömän perusturvan saajille ja 60 miljoonaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajille. Tarkkaa tietoa tästä ei ole olemassa. Perusturvan saaja saisi esitetyn 120 euron ja ansiosidonnaisen saaja noin 65 euron tulonlisäyksen kuukaudessa bruttona. Molempien käteen jäävä tulo olisi tuntuvasti pienempi johtuen muiden tukien asumis- ja toimeentulotuen menetyksistä ja verojen kasvusta. Perusturva tulosta menisi vähän enemmän verojen korotukseen ja muiden tukien heikkenemiseen kuin ansiosidonnaisesta tulosta.
Työnantajat hyötyisivät jonkun verran ratkaisusta. Se johtuu ansiosidonnaisen työttömyysturvan määräytymisperusteista ja rahoituksesta.
Miten työmarkkinatuki on muuttunut vuosien saatossa?
Työmarkkinatuen (ja samalla työttömän peruspäivärahan) arvo on heikentynyt noin kolmanneksella 1990-luvun alusta suhteessa ansioihin. Toisin sanoen toimeentulon kuilu työttömän vähimmäisturvan varassa elävien ja ansiotuloilla elävien välillä on leventynyt huomattavasti – ja levenee koko ajan palkkojen noustessa. Nyt työmarkkinatuen saajista kolmannes joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Pitkäaikaistyöttömistä kolmenneljännestä elää toimeentulotuen varassa. Osittain tästä syystä toimeentulotuen saajien määrä on noussut puolella ja pitkäaikaisen toimeentulotuen (vähintään 10 kuukautta vuodessa) varassa elävien määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta. Toimeentulotuki mitoitetaan tilapäistä käyttöä varten ja tuen saajat ovat tarkan kontrollin kohteena. Toimeentulo- ja asumistuen saajalle jää asumismenojen jälkeen muihin menoihin noin 13 euroa päivässä, jolla on siis hoidettava kaikki muut menot.
Yksi mahdollisen etenemistie työttömän perusturvan parantamisessa
Yksi mahdollisuus on, että nyt toteutettaisiin aloitteen mukainen 120 euron korotus kaikille eli siitä hyötyisivät myös ansiosidonnaisen saajat. On muistettava, että ansiosidonnainen on melko heikko erityisesti pohjoismaisessa vertailussa. Tavallisella palkansaajalla se on noin 60 % palkasta, 3000 euron kuukausituloilla 45 % ja 6000 euron kuukausituloilla noin 30 %.
Sammalla voitaisiin sopia seuraavasta vaiheesta, jossa tehtäisiin kertakorjaus ja rakenteellinen korjaus. Kertakorjaus merkitsisi sitä, että työmarkkinatuen saajien asemaa parannetaan heti suhteessa ansiosidonnaisen saajiin. Leventynyttä kuilua kavennettaisiin. Rakenteellinen korjaus merkitsisi sitä, että kuilun syntyminen tulevaisuudessa estettäisiin sitomalla työmarkkinatuki ansioindeksiin elinkustannusindeksin sijasta.
Samalla pitäisi parantaa asumistukea ja korottaa verotuksen kunnallista perusvähennystä, jotta työttömälle jäisi riittävästi käteen korjauksesta ja järjestelmä tulisi johdonmukaisemmaksi.
Köyhyyden vähentäminen
Tulee varoa, ettei ajauduta köyhyyspolitiikkaan eli anglosaksiseen residuaaliseen hyvinvointivaltiomalliin, jossa yhteiskunta pitää huolta vain köyhimmistä ja muut turvaavat toimeentulonsa yksityisillä vakuutuksilla ja säästöillä. Kansainvälinen vertailu kertoo, että köyhyyspolitiikka tuottaa köyhyyttä. Pohjoismainen malli, jossa on lakisääteinen ansiosidonnainen turva sairastumista, työttömyyttä ja eläkkeelle jäämistä varten ja jossa on aktiivista työllistämispolitiikkaa sekä koulutus- ja terveyspolitiikkaa, on ollut kansainvälisessä vertailussa menestystarina ja torjunut tehokkaimmin köyhyyttä. Osana tätä kokonaisuutta on tärkeää ylläpitää ja kehittää Suomen pohjoismaisessa vertailussa vaatimatonta ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Erityisen kiireellistä on parantaa lyhytaikaisissa työsuhteissa toimivien asemaa ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa. Sitä on vuosien saatossa heikennetty ja vasta aivan viime aikoina hieman parannettu.
Rahoitusmahdollisuudet
Varaa siihen on. Jos Suomessa veroaste nostettaisiin Ruotsin ja Tanskan tasolle, käytettävissä olisi noin 10 miljardia euroa vuositasolla. Perusturvan (sisältää työttömän perusturvan, asumistuen, toimeentulotuen, kansaneläkkeet, sairaus-, äitiys- ja vanhempain minimipäivärahan, lapsilisän, kotihoidontuen hoitolisän ja opintorahan) tason palauttaminen suhteessa ansioihin 1990-luvun alun tasolle maksaisi noin 2 miljardia euroa vuositasolla. Lopuilla 8 miljardilla eurolla voitaisiin maksaa nyt syntyviä velkoja, pienentää päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja, lisätä aktiivista työllistämistä, maksaa valtion osuutta ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantamisessa sekä panna kuntoon terveyskeskuksia ja vanhusten hoitoa. Ja rahaa jäisi vielä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistämiseen.
