|
|
HYVA esiintyy ylpeänä yhden ihmiskunnan suurimman saavutuksen pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolesta, joka on paras tunnettu tapa tuottaa hyvinvointia ja jakaa sen tulos oikeudenmukaisesti.
HYVAlle hyvinvointivaltio on reilun ja kansanvaltaisen yhteiskunnan perusta. Se on osoittautunut myös taloudellisesti tehokkaaksi. Markkinauskolle on asetettava rajat. Pohjoismaat voivat toimia vastuullisina suunnannäyttäjinä maailman ympäristö-, kehitys- ja talouspolitiikassa, kunhan jatkamme oman mallimme rakentamista. Se on menestyksellinen vastaus globalisaatioon.
HYVA on kaikille avoin ihmisten ja järjestöjen verkosto.
HYVA on riippumaton puolueista ja puoluepolitiikasta, koska EVA:nkin mielipidetiedustelujen mukaan yli 80 prosenttia suomalaista tukee hyvinvointivaltiota. Kaikkien puolueiden äänestäjien enemmistö on tällä kannalla.
HYVA välittää tutkimuksiin perustuvaa tietoa siitä, että hyvinvointivaltio on toimiva, hyvä ja tehokas ihmisten yhteisen toiminnan muoto myös globalisaation oloissa.
HYVA kannustaa kaikkia hyvinvointivaltion puolestapuhujiksi olipa kyse kuntien tai valtion palveluista.
HYVA vastustaa suomalaisten enemmistön tapaan uusliberalistista hyvinvointivaltion vähättelyä ja alasajoa
HYVA pyrkii medioihin EVA:n ja Veronmaksajien keskusliiton rinnalle tasavertaiseksi kommentaattoriksi hyvinvointivaltiota koskevissa kysymyksissä. Se on niiden vastavoima
HYVA haluaa BKT:n kasvuprosentin tilalle hyvinvoinnin eri puolia kuvaavat uudet mittarit.
Terveysyritysten veronkierrosta kuntien verenkiertoon!
Terveyspalvelujen järjestäminen on viime vuosina muuttunut, kun ne ovat joutuneet yhä enemmän finanssitoimijoiden käsiin. Tämä on johtanut mm. veronkiertoon. Seminaarissa arvioitiin taustaa, ja saatiin tietoa myös Ruotsista. Puhetta johti Anita Kelles-Viitanen
Aluksi Anita Kelleksen johdatusteksti ja sen jälkeen linkki Sirpa Baerin esitykseen, joka kuvaa miten ykstyistymistä on viety eteenpäin Suomeessa 2000 luvaun aikana.
TERVEYSYRITYSTEN VERONKIERROSTA KUNNAN VERENKIERTOON
Nopeasti muuttuva ympäristö: Eduskunnassa joitakin vuosia sitten seminaari jossa kansalaisvaikuttajille vakuuteltiin että terveydenhoitoa ja peruspalveluita ei yksityistetä > yksityistäminen on kuitenkin jatkuvasti lisääntynyt > eivätkä yritys ole pelkästään pörssissä listautuneita yrityksiä vaan kv. finanssiyrityksiä jotka etsivät voittoja sektoreilta joilta ihmiset eivät voi äänestää itseään jaloillaan ulos.
Arkkiatri Risto Pelkonen on sanonut (23.1. 2012) “Ellei poliittinen ote vahvistu, koko julkinen terveydenhuolto joutuu vähitellen ulkomaisten sijoitusyhtiöiden haltuun.”
Ongelmaksi tulee tällöin a) muut kuin kansanterveydelliset ja julkiset päämäärät, b) voitontekeminen alkaa määrätä enemmän kuin laatu, köyhistä sairaista tulee voitontekijöille riskiryhmä; c) palvelut tulevat kalliiksi kunnalle; d) rikkovat sosiaalisia perusoikeuksia joka alkaa näkyä kasvavissa terveyseroissa varakkaiden ja pientuloisten välillä. e) palvelut pirstoutuvat, työtehtävät keikkaistuvat, palvelut lyhenevät minuuttiaikatauluiksi ja hoitotilanteet pinnallistuvat, f) pitkäaikaiset sosiaalisiin ihmissuhteisiin perustuvat hoitotilanteet muuttuvat kylmäksi kaupalliseksi heittopussitoiminnaksi; g) demokratian kaventuminen kun terveyspalveluihin vaikuttaminen vaikeutuu ja liikesalaisuuksien verhojen taa kunnan päättäjien ulottumattomiin, h) voittojen valuminen veroparatiiseihin eikä raha palaa kunnan verenkiertoon vaikka kunnat antavat niille erinäisiä tukiaisia.
Osa ongelmista on nyt tullut näkyviin Ruotsissa, jossa 73 % vanhuspalveluista on päätynyt yksityisten toimijoiden käsiin. Samaan aikaan kun ulkomaiset firmat ovat tahkonneet suuria voittoja ovat esim. vanhustenpalvelut vähentyneet ja palveluissa on nähty kauheita laiminlyöntiä ja suoranaisia ihmisoikeusrikkomuksia. Dagens Nyheterin mukaan Ruotsin hallitus valmistelee lainsäädäntöä, joka estää hoitoyritysten voitonsiirron veroparatiiseihin. Ruotsin sosiaalidemokraatit haluavat antaa kunnille ja kuntayrityksille mahdollisuuden rajata voittoa tuottavat yritykset tarjouskilpailujen ulkopuolelle.
SIRPA BAER: Tästäkö se alkoi ”Jullkiset palvelut alustana yksityisen palvelutuotannon kasvulle on puhtaasti elinkeinopoliittinen kysymys” Petri Lehto Kauppa- ja teollisusministeriö 2001. Esitys etenee suorin sitaatein mitään niistä muuttamatta.
Linkki: Sylttytehdas2012 varsinainen
KUTSU: Hyvinvointivaltion vaalijoiden vuosikokous ja vuosikokous alustus
MISSÄ: KINAPORIN palvelukeskuksen ruokasalissa; Käenkuja 1 B 4. krs., 00500 Helsinki
MILLOIN: Torstaina 15.3.2012
Vuosikokousosuus alkaa klo 16.00
Siinä käsitellään sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat.
Vuosikokous aineisto on luettavissa vasemman sivupalkin vuosikokous 2012 sivulta. Myös säännöt löytyvät vasemmasta palkista.
Vuosikokousalustus KLO 17.00
RIITTA SÄRKELÄ:
KILPAILUTTAMINEN, SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT JA JÄRJESTÖT
Riitta Särkelä on SOSTE ry:n johtaja, joka vastaa Sosten sosiaali- ja terveyspoliittistä toiminnasta. Aiemmin hän oli Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toiminnanjohtaja (STKL),
Tervetuloa
Juha Nurmela, puheenjohtaja
Hyvinvointivaltion vaalijat ry
Hyvinvointivaltionvaalijat ry järjestää pajan yhteistyössä Otavan opiston kanssa tuon valmisteluvaiheessa olevan lakiluonnoksen sukupuoli- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kansalaisten ja iäkkäiden henkilöiden näkökulmasta.
Milloin: 16–17.3.2012 (perjantai-lauantai)
Missä: Otavan opistolla Mikkelissä (12 km rautatieasemalta)
Miten: Otavan opiston hyväksi havaittua pajatyöskentelyä käyttäen.
Aluksi kuulemme Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunnan (ETENEn) pääsihteeri Päivi Topo puheenvuoron ja pyydetyn kommentin. Sitten lainvalmisteluun osallistuvan puheenvuoron ja pyydetyn kommentin.
Paja työskentelyn aluksi Anja-Riitta Ketokoski ja Anita Kelles kertovat. miten arviointi toteutetaan. Lopun perjantaista ja lauantain käytämme arvointiin ryhmissä.
Lauantaina julkistamme pajaan osallistuneiden lausunnon lakiluonnoksen sukupuoli- ja sosiaalisista vaikutuksista.
Mitä maksaa: Lakiluonnoksen arviointipaja on Otavan Osuuskunta Opiston toimintaan. Osallistujat maksavat 20 euroa yöpymisestä ja aamupalasta sekä 6 euroa lämpimistä ateriasta (yhteensä 18 euroa). Matkoja organoisoidaan mahdollisimman paljon kimppakyyteinä. Kuljetukset Mikkelin rautatieasemalta ja -asemalle ovat maksuttomia.
Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä.
Torstain avausalustukset lähetetään myös suorana netitse.
Tervetuloa
Juha Nurmela
Puheenjohtaja
Hyvinvointivaltion vaalijat ry
www.hyvinvointivaltio.fi
Ilmoittautuminen suoraan Otavan opistoon alla olevasta linkistä:
http://www.otavanopisto.fi/kurssitarjonta/ty%C3%B6paja-vanhusten-arjesta-ja-vanhuspalvelulaista-16-1732012
TYÖPAJAN OHJELMA
Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamista koskevan lakiluonnoksen sukupuoli- ja sosiaalisten vaikutusten arviointipaja
16–17.3.2012 Otavan opisto.
Tavoite: Kansalaisaktiivit perehtyvät lakiluonnokseen ja arvioivat sen (piilo)vaikutuksia sukupuoli- ja sosiaalisesta näkökulmasta. Erityisenä näkökulmana on lain tarkoittamien kohteiden (iäkkäiden) näkökulman esillenosto. Samalla kehitetään menetelmään, joka soveltuu myös muiden lakiehdotusten ja vastaavien säädösten arviointiin näistä näkökulmista.
Esiintyjät:
Päivi Topo ETENE (etäluento netitse)
Merja Hållfast (sairaalapastori,)
Anita Kelles, ( Helsingin Pro kuntapalvelut verkosto)
Anja-Riitta Ketokoski ( HYVA)
Työpajan vetäjät Juha Nurmela ja Pauliina Jalonen
Aikataulu:
Perjantai
klo 11- 12
Lounas ja majoittuminen
Aloitus klo 12.00
Avaus Juha Nurmela (HYVA)
12.15- 13.00 Eettiset näkökulmat lakien valmistelussa, Päivi Topo, ETENEn pääsihteeri, kommentti Merja Hållfast (sairaalapastori)
13.00 – 14.00 Mitkä ovat lain tavoitteet, Reijo Väärälä (videonauhoite), kommentti Senioriliike
Kahvi
14.15-15
Miten sukupuoli vaikutuksia arvioidaan?: Anja-Riitta Ketokoski
15-15.45
Miten sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan?: Anita Kelles
Tauko
Klo 16.00 -16.20
Ryhmätöiden pohjustus
klo 16.20 – 19.00
Ryhmätyöt
Illallinen klo 17
klo 19 -23
Illanistujaiset
Lauantai
Aamupala 8.30-9.30
klo 9.30 – 11.00
Ryhmätöiden koostaminen
klo 11.00
Lounas
Klo 12.00 -14.00
Laaditaan lausunto lakiluonnoksesta
Klo 14.00 kahvit ja sitten kotia kohti
Pajaryhmien vetäjinä mm. Anita Kelles, Anja-Riitta Ketokoski ja Marja Eronen.
Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamista koskevasta lakiluonnoksista järjestettiin vuoden 2011 lokakuussa seminaari, jonka alustukset ja keskustelut voi katsoa www.hyvinvointivaltio.fi sivun oikeassa sivupalkissa olevista linkeistä. Ne ovat hyvä väline ennakkoperehtymiseen.
SEMINAARI VANHUSTEN ARJESTA JA VANHUSPALVELULAISTA
Aika: 31.10.2011 klo 13-17.00
Paikka: Helsingin seurakuntayhtymä, Kolmas linja 22 B tai netissä
Seminaarin tallenneet ovat linkeissä oikeassa sivupalstassa
Täältä ohjeita:
Alla olevasta linkistä pääsee videoon, joka ohjaa AC-istunnon osallistujaksi. Tarvitset AC:ta varten Adobe Flash -selainlaajennuksen. Jos alla oleva video toimii, niin koneessasi on tämä laajennus. Mikäli video ei toimi, niin selainlaajennuksen voi ladata täältä.
http://www.viddler.com/explore/otavanopisto/videos/226/
Kataisen hallituksen ohjelmassa luvataan, että “turvataan lailla (vanhuspalvelulaki) iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan”.
Edellisen hallituksen aikana valmisteltiin luonnos laiksi ja siitä on käytettävissä lausuntoja. Mistä on kyse? Mitä asiasta sanovat iäkkäät ihmiset itse ja heitä hoitavat työntekijät? Millainen lain pitäisi olla, jotta se turvaisi oikeuden laadukkaaseen hoivaan?
OHJELMA
13.00 Tervetuloa
Professori Sirkka-Liisa Kivelä
13.10 Vanhuspalvelulain vaiheet ja tämän hetkinen tilanne
Apulaisosastopäällikkö STM, Reijo Väärälä
14.00 Näkökulmia arjesta
Vanhus Heliä Linden
Lähihoitaja Heli Saarinen
Omaishoitaja Eeva-Liisa Moilanen
Vastaava hoitaja Outi Karppinen
Seminaariyleisö osallistuu keskusteluun
Keskustelun juontaa toimittaja Leena Pakkanen
14.30 Kahvi
15.00 Näkökulmia arjesta jatkuu
16.00 Tutkijan puheenvuoro
Professori Jyrki Jyrkämä
16.45 Iltapäivän yhteenveto
Professori Sirkka-Liisa Kivelä
Seminaariin on vapaa pääsy
Kahvitarjoilun vuoksi osallistujia pyydetään ilmoittautumaan osoitteeseen
arja.kunnala@evl.fi 24.10.2011 mennessä.
Järjestäjät:
HYVA, Kirkkohallitus/KDY, Suomen Senioriliike ry ja Sosiaalipoliittinen yhdistys
Olli Kangas puhuu oikeudesta ja kohtuudesta
Kuunnellessasi katso samalla alustuksen kalvot edellisestä artikkelista.
Olli Kangas: Ovatko tuloerot pahaksi arbis 1.4. 2011
Kalvot liittyvät viereisen sivun puheeseen. Katso niitä kun kuuntelet Olli Kankaan hienoa puheenvuoroa oikeudesta ja kohtuudesta. Avaa kalvot ensin ja siirry sitten kuntelemaan.
HYVA on yhdistys, joka kerää ja levittää tietoa hyvinvointivaltion erinomaisuudesta muihin valtiojärjestelmiin verrattuna.
A. Vuonna 2011 HYVA paneutuu erityisesti hyvinvoinnin mittaamiseen. Tavoitteena on järjestää aiheesta ainakin pari seminaaria sekä aktivoida jäsenet ja postituslistalaiset ottamaan kantaa hyvinvoinnin mittareihin
B. Vuosikokouksessa julkistetaan HYVAn hallitusohjelman teesit ja vuosikokousalustuksessa käsitellään verotuksen vaihtoehtoja.
C. Osallistutaan:
1.Oulun vaihtoehtoliikkeiden seminaariin. Samoin muiden paikkakuntien vastaaviin seminaareihin taloudellisten resurssien puitteissa.
2. Paltamon työllistämismallia koskevan seminaarin (16.2.2011) järjestelyyn yhteistyötahojen kanssa.
3. Suomen sosiaalifoorumiin Helsingissä Arbiksella 2-3.4. 2011 kahdella seminaarilla: Ensimmäisessä analysoidaan keitä yhteiskunnallinen epävarmuus ja talouden heilahtelut hyödyttävät. Seminaarin päätteeksi nimetään Suomi-veneen keikuttaja ryhmä. Samalla teemalla osallistutaan mahdollisesti myös Tampereen sosiaalifoorumiin. Toinen seminaari on kansalaisaktiivien tapaaminen, jossa pohditaan yhteistoimintaan eri puolilla Suomea toimivien kansalaisverkostojen kanssa. Tavoitteena on vahvistaa erityisesti kuntatason vaikuttamista eri puolella Suomea.
4. Otavan opiston hyvinvointivaltio ilmiöalueen opintokokonaisuuden toteutukseen, jos se tulee opiston ohjelmaan.
5. Vaaleja edeltäviin vanhuspoliittisten keskustelutilaisuuksien järjestämieen yhteityötahojen kanssa eri puolilla Suomea.
D. Päivitetään HYVAN esite ja otetaan siitä uusi painos.
E. Järjestetään jäsenille viikonloppukurssi Otavan Opistolla loppukesällä tai alkusyksystä hyvinvoinnin mittaamisesta, jos saadaan riittävästi osallistujia.
F. Jatketaan jäsenhankintaa, erityisesti yritetään saada työpaikkatason ay-yhdistyksiä mukaan joko jäseniksi tai tukijoiksi.
G. Kehitetään kotisivuja. Tavoitteena on saada nettisivuille säännöllinen artikkelisarja sekä hyvalaisten alustusten kalvoja ja äänitteitä. Tehdään ruotsin- ja englanninkieliset perussivut suomenkielisten oheen.
H. Yhteistyön kehittämiseen on paljon mahdollisuuksia. Niitä selvitetään mm. seuraavien tahojen kanssa Iloiset Veronmaksajat, Vapaus Valita Toisin, Attac, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Sosiaalipoliittinen yhdistys, Vasemmistofoorumi, Kalevi Sorsa säätiö, työpaikkojen ammattiyhdistykset.
I. Osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun eri medioissa.
J. Mikäli HYVA:n Suomen kulttuurirahastolle jätetty hakemus tieteen työpajaksi hyväksytään, tehdään projektille myöhemmin oma projektisuunnitelman mukainen toimintasuunnitelma
Hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Siihen kuuluivat puheenjohtajana Juha Nurmela ja jäseninä Markku Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Pirkko Justander (yhdistyksen sihteeri), Olli Salin (rahastonhoitaja), Lilli Autti, Tuuli Hirvilammi, Kaarina Kailo (Oulu), Jouko Kajanoja, Marja Kantanen, Anja-Riitta Ketokoski, Liisa Kirves, Leo Lindstedt (Turku), Kirsi Lumiala, Juha Mikkonen, Terttu Savola, Nils Torvalds, Päivi Uljas, Thomas Wallgren ja Marja-Liisa Viherä.
Tilintarkastajana toimi Pekka Luoma ja varalla Raimo Parikka.
Osallistuttiin:
- Otavan opiston “Hyvinvointivaltio parasta pohjoismaista design” ilmiöalue opintokokonaisuuden loppujaksoon tammikuussa.
- Otavan opiston ja Mikkelin Pro kuntapalvelut verkoston seminaarin Mikkelin seudun sosiaalipalvelujen liikelaitostamisesta tammikuussa.
- Oulun vaihtoehtoliikkeiden kapitalismiseminaariin helmikuussa 2010
- Suomen sosiaalifoorumiin Helsingissä Arbiksella 24-25.4. 2010 seminaarilla ”Hyvinvointi ilmastonmuutoksen oloissa” ja esittelypöydällä, jonka yhteydessä kerättiin kommentteja ”Hyvinvointivaltio on ihmiskunnan suurimpia keksintöjä, koska … ja Hyvinvointivaltiota ei enää tarvita, koska…”
- Tampereen sosiaalifoorumin 21-22.5.2010 esittelypöydällä ja mahdollisesti seminaarilla, jossa keskusteltiin lähtien ”Hyvinvointivaltio on ihmiskunnan suurimpia keksintöjä, koska … ( ja Hyvinvointivaltiota ei enää tarvita, koska…)”
Suunniteltiin HYVAlle esittelymateriaalia tieto-taitotalkoilla 19.2 – 20.2.2010.
Vuosikokous pidettiin 15.4.2010 Kinaporin palvelukeskuksessa. Vuosikokouksen jälkeen dosentti Jussi Simpura alusti hyvinvoinnin mittaamisesta otsikollla ”Stiglitzin komissio ja hyvinvoinnin ulottuvuudet taas kerran”
Järjestettiin jäsenille viikonlopputapaaminen 3-5.9.2010, jonka aiheena oli Hyvinvointivaltio ja hyvalainen hallitusohjelma. Viikonlopputapaamisessa laadittiin ensimmäinen versio HYVAn hallitusohjelmasta, joka julkistetaan vuoden 2011 vuosikokouksessa. Tapaamisessa Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta alusti kestävyysvajeesta.
Juha Nurmela on kuulunut syksyllä 2010 perustetun Vapaus valita toisin ry hallitukseen varajäsenä.
Marraskuussa järjestettiin vanhuspoliittinen seminaari otsikolla ”Vanhukset vaaliteema” yhteistyössä Suomen Senioriliikkeen sekä Kirkon diakonia ja yhteiskuntatyön kanssa. Seminaari oli hyvin suosittu. Ennen vuoden 2011 vaaleja seminaarin materiaalin pohjalta järjestetään vanhuspoliiittisia keskustelutilaisuuksia eri puolilla Suomea yhteistyötahojen kanssa.
Jouko Kajanoja ja Juha Nurmela alustivat hyvinvointivaltiosta ja sen tulevaisuudesta Helsingin työväen opistossa.
Suomen kulttuurirahastolle jätettiin hakemus tieteen työpajaksi otsikolla ”BKT:n kasvun mittaamisesta hyvinvoinnin kasvun mittaamiseen; kansalaisnäkökulma näkyväksi”.
Vuodelle 2010 asetettu tavoite ruotsin- ja englanninkielisten nettisivujen julkaisemisesta ei toteutunut. Jäsenmäärän kasvu jäi vähäiseksi.
HYVINVOINTIVALTION VAALIJAT RY:N HALLITUSOHJELMA
– kansalaisten tahto ratkaisee
Hallituksen toiminnan johtoajatuksena pitää olla ihmisen elämän laatu eikä pelkästään raha. Hyvan hallitusohjelman lähtökohtana on kansalaisten hyvinvointi, joka perustuu yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen sekä kohtuulliseen ja tasaiseen tulojakoon. Tarvitaan seuraavia toimenpiteitä:
Hallitus korottaa veroja
Tutkimusten ja yleisen tietämyksen mukaan suomalaiset maksavat mieluummin lisää veroja kuin supistavat vanhus-, sosiaali- ja terveys- tai koulutuspalveluita.
Tuloeroja kasvattavien veronkevennysten sijaan verotuksen painopistettä tulee siirtää parhaan veronmaksukyvyn suuntaan.
Palkka- ja pääomatulojen progressiivinen ja oikeudenmukaiseksi koettu verotus ovat yhteiskunnallisen luottamuksen edellytys. Luottamus puolestaan on yhteiskuntaa koossa pitävä voima, joten jako erittäin rikkaisiin ja hyvin köyhiin ei ole kenenkään edun mukaista. Onnellisuustaloustieteen mukaan tietyn taloudellisen aseman saavuttamisen jälkeen kasvavat tulot tai varallisuus eivät enää tuo lisäarvoa tai onnellisuutta ihmisen elämään. Toisaalta oikeudenmukainen, kaikista kansalaisista huolehtiva Suomi turvaa yhteiskuntarauhaa ja palvelee siten jokaisen etua.
Meillä olisi 10 miljardia enemmän verotuloja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden poistamiseen, jos verotus noudattaisi samaa linjaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Vaihtoehtoja siis on, mutta tahto niiden käyttöön ottoon puuttuu.
Hallitus suitsii talousrikollisuuden sekä työlain ja työehtojen rikkomukset
Talousrikollisuus rapauttaa luottamusta yhteiskuntaan. Veronkierto heikentää kansalaisten halua maksaa veroja. Piittaamattomuus työelämän yhteisesti sovituista säännöistä ruokkii myös ulkomaalaisvastaisuutta. Näihin voidaan puuttua lisäämällä reilusti verottajan ja poliisiin voimavaroja. Myös työsuojeluviranomaiset tarvitsevat heti lisää resursseja.
Hallitus poistaa perustoimeentulojen jälkeenjääneisyyden.
Vuonna 1990 Suomi ajautui lamaan rahamarkkinoiden vapautumista seuranneen keinottelun ja osittain Neuvostoliiton kaupan päättymisen seurauksena. Tuolloin säästösyistä jäädytettiin perustoimeentulon tukien inflaatio tarkistukset. Nyt kansantulo henkeä kohden laskettuna on lähes kaksinkertaistunut vuoteen 1990 verrattuna, jolloin saavutettiin siihen asti korkein kansantulo. Meillä on siis varaa parantaa kaikkein huonomassa asemassa olevien taloudellista tilannetta korottamalla perusturvaa (kansaneläke, työttömyysturva, toimeentulotuki ym.) inflaation aiheuttaman jälkeenjääneisyyden verran.
Eriarvoisuuden kasvu pysäytetään
Perusturvan tasoa on nostettava välittömästi turvaamaan ihmisarvoinen elämä. Perusturvan pitäminen matalalla ei ole toiminut kannustimena työntekoon, vaan johtanut ainoastaan köyhyyden lisääntymiseen. Köyhyyden vähentämiseen liittyy oleellisesti myös peruspalveluiden parantaminen ja asiakasmaksujen alentaminen tai poisto. On otettava huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten yhdenvertaisuus ja heidän tosiasialliset mahdollisuutensa käyttää välttämättömiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Myös minimipalkka ja pätkätyöläisten työehtojen parantaminen vähentävät eriarvoisuutta.
Hallitus säätää vanhuspalvelulain ja ikääntymistä koskevan toimenpideohjelman
Perustuslain mukaan jokaisella, joka ei pysty huolehtimaan itsestään, on oikeus huolenpitoon. Vanhustenhuollossa on hyvin paljon puutteita. Ensi hallituskaudella on saatava voimaan subjektiiviset oikeudet sisältävä vanhuspalvelulaki. Europarlamentti hyväksyi Sirpa Pietikäisen mietinnön naisten asemasta ikääntyvässä yhteiskunnassa. Mietinnössä velvoitetaan EU-komissiota laatimaan 2011 loppuun mennessä ikääntyneitä koskeva toimintaohjelma. Ohjelmaan on kirjattava toimenpiteet, joilla taataan muun muassa hoidon laatu sekä tutkimusresurssien riittävyys. Suomessa sen pitää sisältää ainakin hoidon laatusuositukset, vanhusten taloudellinen aseman turvaaminen ja kilpailuttamisen rajoitukset.
Hallitus valvoo, että marraskuussa 2010 hyväksyttyä kotikuntalakia noudetaan
Perustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Vapaus valita asuinpaikkansa ei toteudu esimerkiksi vanhusten, vammaisten ja pakolaisten kohdalla. Hyväksytyn kotikuntalain toteutumista on valvottava tarkkaan.
Hallitus työllistää nuoret ja työelämän ulkopuolella olevat osatyökykyiset
Perutuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Työurien pidentämiseen haetaan kuumeisesti erilaisia keinoja. Samaan aikaan työttömyys nuorten keskuudessa on huolestuttavan suuri. Lisäksi Suomessa on yli 30 000 työelämän ulkopuolella olevaa pitkäaikaissairasta, jotka tahtoisivat tehdä töitä. Suomella ei ole varaa luopua em. työvoimasta.
Hallitus kuuntelee tutkijoita
Hyvinvointivaltiosta on tullut osalle suomalaisia kirosana, koska Suomessa on 1990-luvun alusta lähtien noudatettu uusliberalistista politiikka ja julkisuudessa ei ole sijaa hyvinvointivaltiota puoltaville argumenteille. Samaan aikaan arvostetut suomalaiset tutkijat saavat ulkomailta kutsuja luennoimaan hyvinvointivaltion hyvistä puolista ja eduista. Valitettavasti sama tieto ei leviä suomalaisten päättäjien keskuudessa. Talouspoliittinen eliitti ei halua tietää muusta kuin markkinatalouden ihanuudesta. Vaihtoehdoista ei keskustella. Eliitin talouspoliittinen argumentointi perustuu omituisiin lähtökohtiin, joissa esim. lähivuosien kestävyysvajeongelmat johdetaan vuoden 2060 oletusta väestörakenteesta.
Hyvinvointivaltion hyvä kehä on saanut vahvaa empiiristä tukea. Tasa-arvo tuottaa hyvinvointia,siksi sitä pitää edistää.[1]
[1] Wilkinson, Richard & Pickett, Kate (2008) The Spirit Level: Why do more equal societies almost always do better? Penguin.
Robert Hagfors ja Jouko Kajanoja (2010): Hyvän kehän hypoteesi; Teoreettista taustaa ja empiiristä arviointia. Nettityöpapereita 11/2010. KELA
Tuuli Hirvilammi HYVAn hallituksen jäsen
VEROTUKSELLA RAHOITETAAN YHTEISTÄ RIKKAUTTA
Olen lukenut vertailevia tutkimuksia eri maiden sosiaaliturvan kattavuudesta ja terveydenhuollon tilasta. Olen matkustanut maissa, joissa ei julkisilla palveluilla voi juuri kehuskella ja nähnyt esimerkiksi Dublinin kaduilla kerjääviä työttömiä. Mutta silti olin taas unohtanut toisen todellisuuden ja suhtautunut suomalaiseen hyvinvointivaltioon itsestäänselvyytenä. Olin osallistunut tuttavien valituskuoroon, jonka aiheina ovat olleet lasten päivähoidon ongelmat tai julkisen sairaanhoidon jonojen pituus. Olen oppinut, että perusturvan taso on riittämätön ja koululuokat ovat liian suuria. Valittamisen aiheita on riittänyt.
Kesällä ymmärsin taas arvostaa suomalaista hyvinvointivaltiota. Silmäni avasi irlantilaisen ystävämme ohimennen lausuma havainto siitä, että Suomessa todella näkee, mihin verorahat käytetään. Olimme käyneet lasten kanssa leikkipuistossa ilmaisella puistolounaalla ja käyneet melontaretkellä grillaamassa kaupungin ulkoilusaarella. Nämä olivat muutamia, aika pieneltä tuntuvia esimerkkejä, jotka tekivät vaikutuksen ystäväämme. Häntä viehätti suuresti ajatus ilmaisista, kaikkien käytettävissä olevista julkisista palveluista ja infrastruktuurista. Niinpä minäkin avasin jälleen silmäni kiitollisena ja muistin, kuinka monta asiaa on hyvin.
Ensinnäkin olen onnellinen siitä, että perheenjäseneni sai kesäloma-aikaan asianmukaista hoitoa vakavan sairauden toteamisen jälkeen. Olen tyytyväinen, että terveyskeskuspäivystyksessä käyminen lapsen kanssa hoitui sujuvasti (ja ilman kustannuksia!) heinäkuun helteillä. Olen helpottunut, kun tiedän, että kodinhoitaja käy joka aamu muistisairaan omaisen luona. Olen kiitollinen, että isovanhemmalle järjestyi suhteellisen nopeasti paikka kunnallisesta vanhainkodista. Olen iloinen, että lapset menevät tyytyväisinä laadukkaaseen ja hyvin subventoituun päivähoitoon (Irlannissa vanhemmat maksavat usein jopa 1500 euroa yhden lapsen päivähoidosta). Pyöräilen vauhdilla hyvin hoidetuilla pyöräteillä ja kuljen iltaisin kaduilla turvallisin mielin, kun tiedän, että jokainen suomalainen on oikeutettu välttämättömään toimeentuloturvaan sosiaalisen riskin varalta.
Tämä kiitollisuus tarkoittaa tietenkin myös sitä, että julistaudun iloiseksi veronmaksajaksi. Verotus on näin budjettikeskusteluidenkin aikaan ajankohtainen ja intohimoja nostattava aihe. Julkinen sektori kamppailee alijäämäisen budjetin kanssa. Väestön ikääntymisen ennakoidaan lisäävän julkisia menoja ja kaventavan veropohjaa. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää ekologista verouudistusta. Esimerkiksi Jaakko Kiander on kirjoittanut teoksessa “Oikeudenmukainen verotus”, että suomalaisen hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseksi kokonaisveroasteen on todennäköisesti noustava 2010-luvulla.
Mitä on oikeudenmukainen verotus? Oikeudenmukaista on se, että kaikki veroja maksaneet hyötyvät yhteiskunnan tarjoamista, julkisista palveluista. Vaikka verorahoja käytetään varmasti tehottomasti ja säästökohteita olisi helppo keksiä, ovat verovarat Suomessa pääsääntöisesti kaikkien näkyvillä ja kaikkien käytettävissä. Siksi meidän tulisi entistä tiukemmin pitää kiinni siitä, että Suomessa on jatkossakin korkeatasoiset kirjastot ja peruskoulut. Meillä voi kunnallisverojen vastineeksi käydä uimahallissa tai pururadalla ja hyödyntää julkisesti tuettua joukkoliikennettä. Tulotasosta riippumatta veronmaksajan tulisi voida luottaa siihen, että hänellä on toimiva vakuutus esimerkiksi työttömyyden varalta ja sujuva pääsy erikoissairaanhoitoon. Verotuksella on myös elinkaaren aikaisia tuloja tasaava vaikutus, kun huolehdimme oman vanhuusajan turvastamme.
Niin kauan, kun saamme verorahoille vastinetta ja käymme julkista keskustelua siitä, mihin verorahoja käytetään, on syytä olla tyytyväinen. Verotuksella rahoitetaan meidän yhteistä rikkauttamme.
|
|
