|
|
HYVA esiintyy ylpeänä yhden ihmiskunnan suurimman saavutuksen pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolesta, joka on paras tunnettu tapa tuottaa hyvinvointia ja jakaa sen tulos oikeudenmukaisesti.
HYVAlle hyvinvointivaltio on reilun ja kansanvaltaisen yhteiskunnan perusta. Se on osoittautunut myös taloudellisesti tehokkaaksi. Markkinauskolle on asetettava rajat. Pohjoismaat voivat toimia vastuullisina suunnannäyttäjinä maailman ympäristö-, kehitys- ja talouspolitiikassa, kunhan jatkamme oman mallimme rakentamista. Se on menestyksellinen vastaus globalisaatioon.
HYVA on kaikille avoin ihmisten ja järjestöjen verkosto.
HYVA on riippumaton puolueista ja puoluepolitiikasta, koska EVA:nkin mielipidetiedustelujen mukaan yli 80 prosenttia suomalaista tukee hyvinvointivaltiota. Kaikkien puolueiden äänestäjien enemmistö on tällä kannalla.
HYVA välittää tutkimuksiin perustuvaa tietoa siitä, että hyvinvointivaltio on toimiva, hyvä ja tehokas ihmisten yhteisen toiminnan muoto myös globalisaation oloissa.
HYVA kannustaa kaikkia hyvinvointivaltion puolestapuhujiksi olipa kyse kuntien tai valtion palveluista.
HYVA vastustaa suomalaisten enemmistön tapaan uusliberalistista hyvinvointivaltion vähättelyä ja alasajoa
HYVA pyrkii medioihin EVA:n ja Veronmaksajien keskusliiton rinnalle tasavertaiseksi kommentaattoriksi hyvinvointivaltiota koskevissa kysymyksissä. Se on niiden vastavoima
HYVA haluaa BKT:n kasvuprosentin tilalle hyvinvoinnin eri puolia kuvaavat uudet mittarit.
Virkeän Hyvinvointivaltion vaalijat ry:n viisivuotisjuhla!
Sunnuntaina 11. joulukuuta 2011 klo 15 – 20
Itä – Pasila, Rauhanasema, Veturitori 3
00520 Helsinki
OHJELMA:
klo 15.00
Tervetuloa toivottaa puheenjohtaja Juha Nurmela
klo 15.15 Juhlaesitelmä
Päivi Uljas ”Hyvinvointivaltion läpimurto 1950-luvun loppuvuosina”
Juhlaesitelmän voi seurata netitse osoitteessa:
http://otavanopisto.adobeconnect.com/hyva
klo 16.30
Juhlakahvit
klo 17.00 – 19.30
Hyvinvointivaltion vaalinnan seuraavan ”viisivuotissuunnitelman” yhteistä ideointia ja vapaata yhdessäoloa
Lämpimästi tervetuloa!
Juha Nurmela, puheenjohtaja
Pirkko Justander, sihteeri
www.hyvinvointivaltio.fi
Ennakkoilmoittautuminen suotava viimeistään 6.12.2011
sähköpostiin hyva.hyva@pp.inet.fi
tai tekstiviestillä numeroon 040-8319466
SEMINAARI VANHUSTEN ARJESTA JA VANHUSPALVELULAISTA
Aika: 31.10.2011 klo 13-17.00
Paikka: Helsingin seurakuntayhtymä, Kolmas linja 22 B tai netissä
Seminaarin tallenneet ovat linkeissä oikeassa sivupalstassa
Täältä ohjeita:
Alla olevasta linkistä pääsee videoon, joka ohjaa AC-istunnon osallistujaksi. Tarvitset AC:ta varten Adobe Flash -selainlaajennuksen. Jos alla oleva video toimii, niin koneessasi on tämä laajennus. Mikäli video ei toimi, niin selainlaajennuksen voi ladata täältä.
http://www.viddler.com/explore/otavanopisto/videos/226/
Kataisen hallituksen ohjelmassa luvataan, että “turvataan lailla (vanhuspalvelulaki) iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan”.
Edellisen hallituksen aikana valmisteltiin luonnos laiksi ja siitä on käytettävissä lausuntoja. Mistä on kyse? Mitä asiasta sanovat iäkkäät ihmiset itse ja heitä hoitavat työntekijät? Millainen lain pitäisi olla, jotta se turvaisi oikeuden laadukkaaseen hoivaan?
OHJELMA
13.00 Tervetuloa
Professori Sirkka-Liisa Kivelä
13.10 Vanhuspalvelulain vaiheet ja tämän hetkinen tilanne
Apulaisosastopäällikkö STM, Reijo Väärälä
14.00 Näkökulmia arjesta
Vanhus Heliä Linden
Lähihoitaja Heli Saarinen
Omaishoitaja Eeva-Liisa Moilanen
Vastaava hoitaja Outi Karppinen
Seminaariyleisö osallistuu keskusteluun
Keskustelun juontaa toimittaja Leena Pakkanen
14.30 Kahvi
15.00 Näkökulmia arjesta jatkuu
16.00 Tutkijan puheenvuoro
Professori Jyrki Jyrkämä
16.45 Iltapäivän yhteenveto
Professori Sirkka-Liisa Kivelä
Seminaariin on vapaa pääsy
Kahvitarjoilun vuoksi osallistujia pyydetään ilmoittautumaan osoitteeseen
arja.kunnala@evl.fi 24.10.2011 mennessä.
Järjestäjät:
HYVA, Kirkkohallitus/KDY, Suomen Senioriliike ry ja Sosiaalipoliittinen yhdistys
Olli Kangas puhuu oikeudesta ja kohtuudesta
Kuunnellessasi katso samalla alustuksen kalvot edellisestä artikkelista.
Olli Kangas: Ovatko tuloerot pahaksi arbis 1.4. 2011
Kalvot liittyvät viereisen sivun puheeseen. Katso niitä kun kuuntelet Olli Kankaan hienoa puheenvuoroa oikeudesta ja kohtuudesta. Avaa kalvot ensin ja siirry sitten kuntelemaan.
HYVA on yhdistys, joka kerää ja levittää tietoa hyvinvointivaltion erinomaisuudesta muihin valtiojärjestelmiin verrattuna.
A. Vuonna 2011 HYVA paneutuu erityisesti hyvinvoinnin mittaamiseen. Tavoitteena on järjestää aiheesta ainakin pari seminaaria sekä aktivoida jäsenet ja postituslistalaiset ottamaan kantaa hyvinvoinnin mittareihin
B. Vuosikokouksessa julkistetaan HYVAn hallitusohjelman teesit ja vuosikokousalustuksessa käsitellään verotuksen vaihtoehtoja.
C. Osallistutaan:
1.Oulun vaihtoehtoliikkeiden seminaariin. Samoin muiden paikkakuntien vastaaviin seminaareihin taloudellisten resurssien puitteissa.
2. Paltamon työllistämismallia koskevan seminaarin (16.2.2011) järjestelyyn yhteistyötahojen kanssa.
3. Suomen sosiaalifoorumiin Helsingissä Arbiksella 2-3.4. 2011 kahdella seminaarilla: Ensimmäisessä analysoidaan keitä yhteiskunnallinen epävarmuus ja talouden heilahtelut hyödyttävät. Seminaarin päätteeksi nimetään Suomi-veneen keikuttaja ryhmä. Samalla teemalla osallistutaan mahdollisesti myös Tampereen sosiaalifoorumiin. Toinen seminaari on kansalaisaktiivien tapaaminen, jossa pohditaan yhteistoimintaan eri puolilla Suomea toimivien kansalaisverkostojen kanssa. Tavoitteena on vahvistaa erityisesti kuntatason vaikuttamista eri puolella Suomea.
4. Otavan opiston hyvinvointivaltio ilmiöalueen opintokokonaisuuden toteutukseen, jos se tulee opiston ohjelmaan.
5. Vaaleja edeltäviin vanhuspoliittisten keskustelutilaisuuksien järjestämieen yhteityötahojen kanssa eri puolilla Suomea.
D. Päivitetään HYVAN esite ja otetaan siitä uusi painos.
E. Järjestetään jäsenille viikonloppukurssi Otavan Opistolla loppukesällä tai alkusyksystä hyvinvoinnin mittaamisesta, jos saadaan riittävästi osallistujia.
F. Jatketaan jäsenhankintaa, erityisesti yritetään saada työpaikkatason ay-yhdistyksiä mukaan joko jäseniksi tai tukijoiksi.
G. Kehitetään kotisivuja. Tavoitteena on saada nettisivuille säännöllinen artikkelisarja sekä hyvalaisten alustusten kalvoja ja äänitteitä. Tehdään ruotsin- ja englanninkieliset perussivut suomenkielisten oheen.
H. Yhteistyön kehittämiseen on paljon mahdollisuuksia. Niitä selvitetään mm. seuraavien tahojen kanssa Iloiset Veronmaksajat, Vapaus Valita Toisin, Attac, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Sosiaalipoliittinen yhdistys, Vasemmistofoorumi, Kalevi Sorsa säätiö, työpaikkojen ammattiyhdistykset.
I. Osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun eri medioissa.
J. Mikäli HYVA:n Suomen kulttuurirahastolle jätetty hakemus tieteen työpajaksi hyväksytään, tehdään projektille myöhemmin oma projektisuunnitelman mukainen toimintasuunnitelma
Hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Siihen kuuluivat puheenjohtajana Juha Nurmela ja jäseninä Markku Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Pirkko Justander (yhdistyksen sihteeri), Olli Salin (rahastonhoitaja), Lilli Autti, Tuuli Hirvilammi, Kaarina Kailo (Oulu), Jouko Kajanoja, Marja Kantanen, Anja-Riitta Ketokoski, Liisa Kirves, Leo Lindstedt (Turku), Kirsi Lumiala, Juha Mikkonen, Terttu Savola, Nils Torvalds, Päivi Uljas, Thomas Wallgren ja Marja-Liisa Viherä.
Tilintarkastajana toimi Pekka Luoma ja varalla Raimo Parikka.
Osallistuttiin:
- Otavan opiston “Hyvinvointivaltio parasta pohjoismaista design” ilmiöalue opintokokonaisuuden loppujaksoon tammikuussa.
- Otavan opiston ja Mikkelin Pro kuntapalvelut verkoston seminaarin Mikkelin seudun sosiaalipalvelujen liikelaitostamisesta tammikuussa.
- Oulun vaihtoehtoliikkeiden kapitalismiseminaariin helmikuussa 2010
- Suomen sosiaalifoorumiin Helsingissä Arbiksella 24-25.4. 2010 seminaarilla ”Hyvinvointi ilmastonmuutoksen oloissa” ja esittelypöydällä, jonka yhteydessä kerättiin kommentteja ”Hyvinvointivaltio on ihmiskunnan suurimpia keksintöjä, koska … ja Hyvinvointivaltiota ei enää tarvita, koska…”
- Tampereen sosiaalifoorumin 21-22.5.2010 esittelypöydällä ja mahdollisesti seminaarilla, jossa keskusteltiin lähtien ”Hyvinvointivaltio on ihmiskunnan suurimpia keksintöjä, koska … ( ja Hyvinvointivaltiota ei enää tarvita, koska…)”
Suunniteltiin HYVAlle esittelymateriaalia tieto-taitotalkoilla 19.2 – 20.2.2010.
Vuosikokous pidettiin 15.4.2010 Kinaporin palvelukeskuksessa. Vuosikokouksen jälkeen dosentti Jussi Simpura alusti hyvinvoinnin mittaamisesta otsikollla ”Stiglitzin komissio ja hyvinvoinnin ulottuvuudet taas kerran”
Järjestettiin jäsenille viikonlopputapaaminen 3-5.9.2010, jonka aiheena oli Hyvinvointivaltio ja hyvalainen hallitusohjelma. Viikonlopputapaamisessa laadittiin ensimmäinen versio HYVAn hallitusohjelmasta, joka julkistetaan vuoden 2011 vuosikokouksessa. Tapaamisessa Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta alusti kestävyysvajeesta.
Juha Nurmela on kuulunut syksyllä 2010 perustetun Vapaus valita toisin ry hallitukseen varajäsenä.
Marraskuussa järjestettiin vanhuspoliittinen seminaari otsikolla ”Vanhukset vaaliteema” yhteistyössä Suomen Senioriliikkeen sekä Kirkon diakonia ja yhteiskuntatyön kanssa. Seminaari oli hyvin suosittu. Ennen vuoden 2011 vaaleja seminaarin materiaalin pohjalta järjestetään vanhuspoliiittisia keskustelutilaisuuksia eri puolilla Suomea yhteistyötahojen kanssa.
Jouko Kajanoja ja Juha Nurmela alustivat hyvinvointivaltiosta ja sen tulevaisuudesta Helsingin työväen opistossa.
Suomen kulttuurirahastolle jätettiin hakemus tieteen työpajaksi otsikolla ”BKT:n kasvun mittaamisesta hyvinvoinnin kasvun mittaamiseen; kansalaisnäkökulma näkyväksi”.
Vuodelle 2010 asetettu tavoite ruotsin- ja englanninkielisten nettisivujen julkaisemisesta ei toteutunut. Jäsenmäärän kasvu jäi vähäiseksi.
HYVINVOINTIVALTION VAALIJAT RY:N HALLITUSOHJELMA
– kansalaisten tahto ratkaisee
Hallituksen toiminnan johtoajatuksena pitää olla ihmisen elämän laatu eikä pelkästään raha. Hyvan hallitusohjelman lähtökohtana on kansalaisten hyvinvointi, joka perustuu yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen sekä kohtuulliseen ja tasaiseen tulojakoon. Tarvitaan seuraavia toimenpiteitä:
Hallitus korottaa veroja
Tutkimusten ja yleisen tietämyksen mukaan suomalaiset maksavat mieluummin lisää veroja kuin supistavat vanhus-, sosiaali- ja terveys- tai koulutuspalveluita.
Tuloeroja kasvattavien veronkevennysten sijaan verotuksen painopistettä tulee siirtää parhaan veronmaksukyvyn suuntaan.
Palkka- ja pääomatulojen progressiivinen ja oikeudenmukaiseksi koettu verotus ovat yhteiskunnallisen luottamuksen edellytys. Luottamus puolestaan on yhteiskuntaa koossa pitävä voima, joten jako erittäin rikkaisiin ja hyvin köyhiin ei ole kenenkään edun mukaista. Onnellisuustaloustieteen mukaan tietyn taloudellisen aseman saavuttamisen jälkeen kasvavat tulot tai varallisuus eivät enää tuo lisäarvoa tai onnellisuutta ihmisen elämään. Toisaalta oikeudenmukainen, kaikista kansalaisista huolehtiva Suomi turvaa yhteiskuntarauhaa ja palvelee siten jokaisen etua.
Meillä olisi 10 miljardia enemmän verotuloja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden poistamiseen, jos verotus noudattaisi samaa linjaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Vaihtoehtoja siis on, mutta tahto niiden käyttöön ottoon puuttuu.
Hallitus suitsii talousrikollisuuden sekä työlain ja työehtojen rikkomukset
Talousrikollisuus rapauttaa luottamusta yhteiskuntaan. Veronkierto heikentää kansalaisten halua maksaa veroja. Piittaamattomuus työelämän yhteisesti sovituista säännöistä ruokkii myös ulkomaalaisvastaisuutta. Näihin voidaan puuttua lisäämällä reilusti verottajan ja poliisiin voimavaroja. Myös työsuojeluviranomaiset tarvitsevat heti lisää resursseja.
Hallitus poistaa perustoimeentulojen jälkeenjääneisyyden.
Vuonna 1990 Suomi ajautui lamaan rahamarkkinoiden vapautumista seuranneen keinottelun ja osittain Neuvostoliiton kaupan päättymisen seurauksena. Tuolloin säästösyistä jäädytettiin perustoimeentulon tukien inflaatio tarkistukset. Nyt kansantulo henkeä kohden laskettuna on lähes kaksinkertaistunut vuoteen 1990 verrattuna, jolloin saavutettiin siihen asti korkein kansantulo. Meillä on siis varaa parantaa kaikkein huonomassa asemassa olevien taloudellista tilannetta korottamalla perusturvaa (kansaneläke, työttömyysturva, toimeentulotuki ym.) inflaation aiheuttaman jälkeenjääneisyyden verran.
Eriarvoisuuden kasvu pysäytetään
Perusturvan tasoa on nostettava välittömästi turvaamaan ihmisarvoinen elämä. Perusturvan pitäminen matalalla ei ole toiminut kannustimena työntekoon, vaan johtanut ainoastaan köyhyyden lisääntymiseen. Köyhyyden vähentämiseen liittyy oleellisesti myös peruspalveluiden parantaminen ja asiakasmaksujen alentaminen tai poisto. On otettava huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten yhdenvertaisuus ja heidän tosiasialliset mahdollisuutensa käyttää välttämättömiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Myös minimipalkka ja pätkätyöläisten työehtojen parantaminen vähentävät eriarvoisuutta.
Hallitus säätää vanhuspalvelulain ja ikääntymistä koskevan toimenpideohjelman
Perustuslain mukaan jokaisella, joka ei pysty huolehtimaan itsestään, on oikeus huolenpitoon. Vanhustenhuollossa on hyvin paljon puutteita. Ensi hallituskaudella on saatava voimaan subjektiiviset oikeudet sisältävä vanhuspalvelulaki. Europarlamentti hyväksyi Sirpa Pietikäisen mietinnön naisten asemasta ikääntyvässä yhteiskunnassa. Mietinnössä velvoitetaan EU-komissiota laatimaan 2011 loppuun mennessä ikääntyneitä koskeva toimintaohjelma. Ohjelmaan on kirjattava toimenpiteet, joilla taataan muun muassa hoidon laatu sekä tutkimusresurssien riittävyys. Suomessa sen pitää sisältää ainakin hoidon laatusuositukset, vanhusten taloudellinen aseman turvaaminen ja kilpailuttamisen rajoitukset.
Hallitus valvoo, että marraskuussa 2010 hyväksyttyä kotikuntalakia noudetaan
Perustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Vapaus valita asuinpaikkansa ei toteudu esimerkiksi vanhusten, vammaisten ja pakolaisten kohdalla. Hyväksytyn kotikuntalain toteutumista on valvottava tarkkaan.
Hallitus työllistää nuoret ja työelämän ulkopuolella olevat osatyökykyiset
Perutuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Työurien pidentämiseen haetaan kuumeisesti erilaisia keinoja. Samaan aikaan työttömyys nuorten keskuudessa on huolestuttavan suuri. Lisäksi Suomessa on yli 30 000 työelämän ulkopuolella olevaa pitkäaikaissairasta, jotka tahtoisivat tehdä töitä. Suomella ei ole varaa luopua em. työvoimasta.
Hallitus kuuntelee tutkijoita
Hyvinvointivaltiosta on tullut osalle suomalaisia kirosana, koska Suomessa on 1990-luvun alusta lähtien noudatettu uusliberalistista politiikka ja julkisuudessa ei ole sijaa hyvinvointivaltiota puoltaville argumenteille. Samaan aikaan arvostetut suomalaiset tutkijat saavat ulkomailta kutsuja luennoimaan hyvinvointivaltion hyvistä puolista ja eduista. Valitettavasti sama tieto ei leviä suomalaisten päättäjien keskuudessa. Talouspoliittinen eliitti ei halua tietää muusta kuin markkinatalouden ihanuudesta. Vaihtoehdoista ei keskustella. Eliitin talouspoliittinen argumentointi perustuu omituisiin lähtökohtiin, joissa esim. lähivuosien kestävyysvajeongelmat johdetaan vuoden 2060 oletusta väestörakenteesta.
Hyvinvointivaltion hyvä kehä on saanut vahvaa empiiristä tukea. Tasa-arvo tuottaa hyvinvointia,siksi sitä pitää edistää.[1]
[1] Wilkinson, Richard & Pickett, Kate (2008) The Spirit Level: Why do more equal societies almost always do better? Penguin.
Robert Hagfors ja Jouko Kajanoja (2010): Hyvän kehän hypoteesi; Teoreettista taustaa ja empiiristä arviointia. Nettityöpapereita 11/2010. KELA
Tuuli Hirvilammi HYVAn hallituksen jäsen
VEROTUKSELLA RAHOITETAAN YHTEISTÄ RIKKAUTTA
Olen lukenut vertailevia tutkimuksia eri maiden sosiaaliturvan kattavuudesta ja terveydenhuollon tilasta. Olen matkustanut maissa, joissa ei julkisilla palveluilla voi juuri kehuskella ja nähnyt esimerkiksi Dublinin kaduilla kerjääviä työttömiä. Mutta silti olin taas unohtanut toisen todellisuuden ja suhtautunut suomalaiseen hyvinvointivaltioon itsestäänselvyytenä. Olin osallistunut tuttavien valituskuoroon, jonka aiheina ovat olleet lasten päivähoidon ongelmat tai julkisen sairaanhoidon jonojen pituus. Olen oppinut, että perusturvan taso on riittämätön ja koululuokat ovat liian suuria. Valittamisen aiheita on riittänyt.
Kesällä ymmärsin taas arvostaa suomalaista hyvinvointivaltiota. Silmäni avasi irlantilaisen ystävämme ohimennen lausuma havainto siitä, että Suomessa todella näkee, mihin verorahat käytetään. Olimme käyneet lasten kanssa leikkipuistossa ilmaisella puistolounaalla ja käyneet melontaretkellä grillaamassa kaupungin ulkoilusaarella. Nämä olivat muutamia, aika pieneltä tuntuvia esimerkkejä, jotka tekivät vaikutuksen ystäväämme. Häntä viehätti suuresti ajatus ilmaisista, kaikkien käytettävissä olevista julkisista palveluista ja infrastruktuurista. Niinpä minäkin avasin jälleen silmäni kiitollisena ja muistin, kuinka monta asiaa on hyvin.
Ensinnäkin olen onnellinen siitä, että perheenjäseneni sai kesäloma-aikaan asianmukaista hoitoa vakavan sairauden toteamisen jälkeen. Olen tyytyväinen, että terveyskeskuspäivystyksessä käyminen lapsen kanssa hoitui sujuvasti (ja ilman kustannuksia!) heinäkuun helteillä. Olen helpottunut, kun tiedän, että kodinhoitaja käy joka aamu muistisairaan omaisen luona. Olen kiitollinen, että isovanhemmalle järjestyi suhteellisen nopeasti paikka kunnallisesta vanhainkodista. Olen iloinen, että lapset menevät tyytyväisinä laadukkaaseen ja hyvin subventoituun päivähoitoon (Irlannissa vanhemmat maksavat usein jopa 1500 euroa yhden lapsen päivähoidosta). Pyöräilen vauhdilla hyvin hoidetuilla pyöräteillä ja kuljen iltaisin kaduilla turvallisin mielin, kun tiedän, että jokainen suomalainen on oikeutettu välttämättömään toimeentuloturvaan sosiaalisen riskin varalta.
Tämä kiitollisuus tarkoittaa tietenkin myös sitä, että julistaudun iloiseksi veronmaksajaksi. Verotus on näin budjettikeskusteluidenkin aikaan ajankohtainen ja intohimoja nostattava aihe. Julkinen sektori kamppailee alijäämäisen budjetin kanssa. Väestön ikääntymisen ennakoidaan lisäävän julkisia menoja ja kaventavan veropohjaa. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää ekologista verouudistusta. Esimerkiksi Jaakko Kiander on kirjoittanut teoksessa “Oikeudenmukainen verotus”, että suomalaisen hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseksi kokonaisveroasteen on todennäköisesti noustava 2010-luvulla.
Mitä on oikeudenmukainen verotus? Oikeudenmukaista on se, että kaikki veroja maksaneet hyötyvät yhteiskunnan tarjoamista, julkisista palveluista. Vaikka verorahoja käytetään varmasti tehottomasti ja säästökohteita olisi helppo keksiä, ovat verovarat Suomessa pääsääntöisesti kaikkien näkyvillä ja kaikkien käytettävissä. Siksi meidän tulisi entistä tiukemmin pitää kiinni siitä, että Suomessa on jatkossakin korkeatasoiset kirjastot ja peruskoulut. Meillä voi kunnallisverojen vastineeksi käydä uimahallissa tai pururadalla ja hyödyntää julkisesti tuettua joukkoliikennettä. Tulotasosta riippumatta veronmaksajan tulisi voida luottaa siihen, että hänellä on toimiva vakuutus esimerkiksi työttömyyden varalta ja sujuva pääsy erikoissairaanhoitoon. Verotuksella on myös elinkaaren aikaisia tuloja tasaava vaikutus, kun huolehdimme oman vanhuusajan turvastamme.
Niin kauan, kun saamme verorahoille vastinetta ja käymme julkista keskustelua siitä, mihin verorahoja käytetään, on syytä olla tyytyväinen. Verotuksella rahoitetaan meidän yhteistä rikkauttamme.
- se takaa tasa-arvoisuuden parhaiten ja oikeudenmukaisuuden
-se on tuntamattoman huolenpitoa tuntemattomista
- jää aikaa tehdä muutakin kuin lahdata toisiamme siitä viimeisesät petun kyrsästä
- sen avulla voidaan jakaa hyvinointia hiukan tasaisemmin
- se takaa yhtäläiset oikeudet kaikille ihmisille, luonnolle ja eläimille
- se turvaa rauhanomaista yhteiseloa
- se on demokratian lapsi
TOISAALTA SE ON AIKANSA ELÄNYT, KOSKA …
- se siirtää vastuun yksilöltä yhteiskunnalle ja hävittää inhimillisyyden, kun kohtaaminen tapahtuu ammatilaisen ja asiakkaan välillä
- se turvaa rahaa, valtaa eli voittojen kasvua turvallisesti toisten työstä hyötyen
Jouko Kajanoja: 3.12.2o09
120 euron lisää työmarkkinatukeen
Arviointia vapaus valita toisin liikkeen aloitteesta
Mitä 120 euron lisäys merkitsee?
120 euron työttömän peruspäivärahan/työmarkkinatuen korotus maksaisi noin 150 milj. euroa julkiselle taloudelle vuositasolla ilman peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan välisen kytköksen poistoa. Tämä on netto, jossa on otettu huomioon verotulojen kasvu sekä asumis- ja toimeentulotukimenojen väheneminen työttömyyspäivärahan nousun seurauksena. Sinänsä korotus lisäisi työttömyyspäivärahamenoja vajaat 300 milj. euroa, mutta lähes puolet tulisi siis takaisin julkiselle taloudelle lisääntyneinä verotuloina ja vähentyneinä asumis- ja toimeentulotukimenoina. 150 milj. eurosta menisi karkeasti arvioiden 90 miljoonaa työttömän perusturvan saajille ja 60 miljoonaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajille. Tarkkaa tietoa tästä ei ole olemassa. Perusturvan saaja saisi esitetyn 120 euron ja ansiosidonnaisen saaja noin 65 euron tulonlisäyksen kuukaudessa bruttona. Molempien käteen jäävä tulo olisi tuntuvasti pienempi johtuen muiden tukien asumis- ja toimeentulotuen menetyksistä ja verojen kasvusta. Perusturva tulosta menisi vähän enemmän verojen korotukseen ja muiden tukien heikkenemiseen kuin ansiosidonnaisesta tulosta.
Työnantajat hyötyisivät jonkun verran ratkaisusta. Se johtuu ansiosidonnaisen työttömyysturvan määräytymisperusteista ja rahoituksesta.
Miten työmarkkinatuki on muuttunut vuosien saatossa?
Työmarkkinatuen (ja samalla työttömän peruspäivärahan) arvo on heikentynyt noin kolmanneksella 1990-luvun alusta suhteessa ansioihin. Toisin sanoen toimeentulon kuilu työttömän vähimmäisturvan varassa elävien ja ansiotuloilla elävien välillä on leventynyt huomattavasti – ja levenee koko ajan palkkojen noustessa. Nyt työmarkkinatuen saajista kolmannes joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Pitkäaikaistyöttömistä kolmenneljännestä elää toimeentulotuen varassa. Osittain tästä syystä toimeentulotuen saajien määrä on noussut puolella ja pitkäaikaisen toimeentulotuen (vähintään 10 kuukautta vuodessa) varassa elävien määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta. Toimeentulotuki mitoitetaan tilapäistä käyttöä varten ja tuen saajat ovat tarkan kontrollin kohteena. Toimeentulo- ja asumistuen saajalle jää asumismenojen jälkeen muihin menoihin noin 13 euroa päivässä, jolla on siis hoidettava kaikki muut menot.
Yksi mahdollisen etenemistie työttömän perusturvan parantamisessa
Yksi mahdollisuus on, että nyt toteutettaisiin aloitteen mukainen 120 euron korotus kaikille eli siitä hyötyisivät myös ansiosidonnaisen saajat. On muistettava, että ansiosidonnainen on melko heikko erityisesti pohjoismaisessa vertailussa. Tavallisella palkansaajalla se on noin 60 % palkasta, 3000 euron kuukausituloilla 45 % ja 6000 euron kuukausituloilla noin 30 %.
Sammalla voitaisiin sopia seuraavasta vaiheesta, jossa tehtäisiin kertakorjaus ja rakenteellinen korjaus. Kertakorjaus merkitsisi sitä, että työmarkkinatuen saajien asemaa parannetaan heti suhteessa ansiosidonnaisen saajiin. Leventynyttä kuilua kavennettaisiin. Rakenteellinen korjaus merkitsisi sitä, että kuilun syntyminen tulevaisuudessa estettäisiin sitomalla työmarkkinatuki ansioindeksiin elinkustannusindeksin sijasta.
Samalla pitäisi parantaa asumistukea ja korottaa verotuksen kunnallista perusvähennystä, jotta työttömälle jäisi riittävästi käteen korjauksesta ja järjestelmä tulisi johdonmukaisemmaksi.
Köyhyyden vähentäminen
Tulee varoa, ettei ajauduta köyhyyspolitiikkaan eli anglosaksiseen residuaaliseen hyvinvointivaltiomalliin, jossa yhteiskunta pitää huolta vain köyhimmistä ja muut turvaavat toimeentulonsa yksityisillä vakuutuksilla ja säästöillä. Kansainvälinen vertailu kertoo, että köyhyyspolitiikka tuottaa köyhyyttä. Pohjoismainen malli, jossa on lakisääteinen ansiosidonnainen turva sairastumista, työttömyyttä ja eläkkeelle jäämistä varten ja jossa on aktiivista työllistämispolitiikkaa sekä koulutus- ja terveyspolitiikkaa, on ollut kansainvälisessä vertailussa menestystarina ja torjunut tehokkaimmin köyhyyttä. Osana tätä kokonaisuutta on tärkeää ylläpitää ja kehittää Suomen pohjoismaisessa vertailussa vaatimatonta ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Erityisen kiireellistä on parantaa lyhytaikaisissa työsuhteissa toimivien asemaa ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa. Sitä on vuosien saatossa heikennetty ja vasta aivan viime aikoina hieman parannettu.
Rahoitusmahdollisuudet
Varaa siihen on. Jos Suomessa veroaste nostettaisiin Ruotsin ja Tanskan tasolle, käytettävissä olisi noin 10 miljardia euroa vuositasolla. Perusturvan (sisältää työttömän perusturvan, asumistuen, toimeentulotuen, kansaneläkkeet, sairaus-, äitiys- ja vanhempain minimipäivärahan, lapsilisän, kotihoidontuen hoitolisän ja opintorahan) tason palauttaminen suhteessa ansioihin 1990-luvun alun tasolle maksaisi noin 2 miljardia euroa vuositasolla. Lopuilla 8 miljardilla eurolla voitaisiin maksaa nyt syntyviä velkoja, pienentää päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja, lisätä aktiivista työllistämistä, maksaa valtion osuutta ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantamisessa sekä panna kuntoon terveyskeskuksia ja vanhusten hoitoa. Ja rahaa jäisi vielä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistämiseen.
|
|
